Rakennusalan vaikea tilanne on pysäyttänyt uusia rakennushankkeita ja heikentänyt työllisyyttä. Hallitus vastaa tilanteeseen lisäämällä valtion tukemia korkotukilainoja ja helpottamalla takauslainoilla alan rahoitustilannetta. Selvitimme päätöksen taustaa.
Rakennusteollisuuden mukaan Suomessa tarvittaisiin vuosittain noin 35 000 uutta asuntoa, mutta viime vuosina rakentaminen on jäänyt alle 20 000:een. Myös korjausrakentaminen on supistunut yli kahden vuoden ajan. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa, että rakennusalan vaikeudet näkyvät koko kansantaloudessa, ja että alaa on matalasuhdanteessa tuettava.
Suuri ongelma on rahoituksen saanti. Pankit myöntävät vähemmän lainaa kuin ennen ja perivät korkeaa korkoa. Rakennuttajien omavastuu kasvaa niin suureksi, ettei uusia vapaarahoitteisia vuokrataloja käynnisty.
Hallitus pyrkii helpottamaan tilannetta lisäämällä valtion takauslainoja. Takauslainat tarkoittavat, että valtio takaa suuren osan rakennushankkeen lainasta, mikä helpottaa rahoituksen saamista. Takauslainoja käytettiin myös aiemmassa taantumassa, ja nyt niiden määrää kasvatetaan 300 miljoonaan euroon.
Lisäksi hallitus nostaa korkotukilainavaltuuksien määrää. Korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Takauslainat puolestaan auttavat markkinaehtoisia, vapaarahoitteisia hankkeita.
Keväällä hallitus teki päätöksiä, joilla helpotettiin omistusasuntojen hankintaa: asuntolainojen enimmäiskesto pidennettiin 35 vuoteen, lainakatto nostettiin 95 prosenttiin ja ASP-lainojen enimmäismääriä korotettiin.
Hallitus tavoittelee julkisen talouden velkasuhteen vakauttamista. Korkotukilainat lasketaan Suomessa osaksi julkista velkaa, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomessa korkotukilainoja on jo noin 21 miljardia euroa eli 6 % BKT:stä. Esimerkiksi Hollannissa vastaavat lainat eivät näy valtion veloissa, mikä antaa heille tilastollista etua. Suomea ”rankaistaan” Tilastokeskuksen kireämmällä tulkinnalla. Hollannissa asuntorahoituksen massiiviset vastuut lisäisivat maan velkaantumista jopa 12 % valtion BKT:sta.
Takauslainat eivät sen sijaan kasvata valtion velkaa.
Ympäristöministeriön alainen keskus Varke myöntää lainat. Takauslainojen myöntäminen on saatava mahdollisimman ripeasti liikkeelle, jotta niistä saadaan apua rakennusalan akuuttiin työllisyystilanteeseen.
Koska korkotukilainat vaikuttavat julkisyhteisöjen velkamäärään niin ne vaikuttavat myös siihen määrään miten paljon leikkauksia kehysriihessä piti tehdä.
Perussuomalaisilla on kykyä tehdä tarvittavia leikkauksia toissijaisista menoista. Neljän puolueen hallitus teki sen mitä on tehtävä, jotta velkasuhde vakautuu hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus tekee päätöksiä ajassa ja rakentamisen tilanne voi muuttua positiiviseksi nopeastikin. Rakentamisen tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti parempaan suuntaan, mikä keventäisi paineita.
Korkotukilainavaltuudet ovat olleet viime vuosina korkeita. Viime vuonna lähes joka toinen uusi asuntoaloitus rakennettiin viime vuonna valtion tukemien lainojen avulla.
Valtuuksia ei kuitenkaan voi nostaa määräänsä enempää sotkematta vapaarahoitteista asuntomarkkinaa. Kaikki eivät voi asua yhteiskunnan tukemissa vuokra-asunnoissa, siksi joskus on myös korkotukivaltuuksien tasoa ryhdyttävä vähentämään. Nyt tuo vähentämisvuosi on päätetty vuodeksi 2027. Silloin korkotukilainoja myönnetään 500 miljoonaa.
FAKTALAATIKKO:
– Helmikuu 2024: korkotukilainavaltuuksia nostettiin 1,5 miljardista 2,25 miljardiin euroon.
– Vuonna 2025 valtuus on ollut 1,75 miljardia.
– Vuonna 2026 korkotukilainavaltuuksia nostetaan 135 miljoonalla euroon 1,135 miljardiin ja takauslainoja lisätään 200 miljoonalla euroon 300 miljoonaa.
– Vuonna 2027 korkotukilainavaltuudet laskevat 0,5 miljardiin euroon.
– Vuonna 2024 lähes joka toinen uusi asunto aloitettiin valtion tukeman lainan avulla.
– Vuonna 2025 helpotettiin omistusasuntojen hankintaa: asuntolainojen enimmäiskesto pidennettiin 35 vuoteen, lainakatto nostettiin 95 prosenttiin ja ASP-lainojen enimmäismääriä korotettiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock arvostelee jyrkästi talouselämän politisoitumista ja ilmoittaa lopettavansa aktivismin tukemisen. Amerikkalainen finanssijätti kritisoi sekä demokraattien että republikaanien pyrkimyksiä ujuttaa politiikkaa eläkevarojen hallinnointiin. Yhtiön mukaan talouselämän politisoituminen uhkaa aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää asiakkaiden tuottoja. Yhtiö on ilmoittanut peruneensa tuen lähes kaikelle aiemmin tukemalleen yritysaktivismille. Yli 12 000 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivalla BlackRockilla on globaalia poliittista valtaa omistajaohjauksen kautta. Yhtiön linjamuutos merkitsee ratkaisevaa käännettä 2020-luvun alun woke-kapitalismin hulluista vuosista.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
