

Hallitus vauhdittaa rakennusalaa – lisää takauslainoja ja korkotukilainoja
Rakennusalan vaikea tilanne on pysäyttänyt uusia rakennushankkeita ja heikentänyt työllisyyttä. Hallitus vastaa tilanteeseen lisäämällä valtion tukemia korkotukilainoja ja helpottamalla takauslainoilla alan rahoitustilannetta. Selvitimme päätöksen taustaa.
Rakennusteollisuuden mukaan Suomessa tarvittaisiin vuosittain noin 35 000 uutta asuntoa, mutta viime vuosina rakentaminen on jäänyt alle 20 000:een. Myös korjausrakentaminen on supistunut yli kahden vuoden ajan. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa, että rakennusalan vaikeudet näkyvät koko kansantaloudessa, ja että alaa on matalasuhdanteessa tuettava.
Suuri ongelma on rahoituksen saanti. Pankit myöntävät vähemmän lainaa kuin ennen ja perivät korkeaa korkoa. Rakennuttajien omavastuu kasvaa niin suureksi, ettei uusia vapaarahoitteisia vuokrataloja käynnisty.
Hallitus pyrkii helpottamaan tilannetta lisäämällä valtion takauslainoja. Takauslainat tarkoittavat, että valtio takaa suuren osan rakennushankkeen lainasta, mikä helpottaa rahoituksen saamista. Takauslainoja käytettiin myös aiemmassa taantumassa, ja nyt niiden määrää kasvatetaan 300 miljoonaan euroon.
Lisäksi hallitus nostaa korkotukilainavaltuuksien määrää. Korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Takauslainat puolestaan auttavat markkinaehtoisia, vapaarahoitteisia hankkeita.
Keväällä hallitus teki päätöksiä, joilla helpotettiin omistusasuntojen hankintaa: asuntolainojen enimmäiskesto pidennettiin 35 vuoteen, lainakatto nostettiin 95 prosenttiin ja ASP-lainojen enimmäismääriä korotettiin.
Vaikutukset valtion velkaan
Hallitus tavoittelee julkisen talouden velkasuhteen vakauttamista. Korkotukilainat lasketaan Suomessa osaksi julkista velkaa, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomessa korkotukilainoja on jo noin 21 miljardia euroa eli 6 % BKT:stä. Esimerkiksi Hollannissa vastaavat lainat eivät näy valtion veloissa, mikä antaa heille tilastollista etua. Suomea ”rankaistaan” Tilastokeskuksen kireämmällä tulkinnalla. Hollannissa asuntorahoituksen massiiviset vastuut lisäisivat maan velkaantumista jopa 12 % valtion BKT:sta.
Takauslainat eivät sen sijaan kasvata valtion velkaa.
Ripeästi liikkeelle
Ympäristöministeriön alainen keskus Varke myöntää lainat. Takauslainojen myöntäminen on saatava mahdollisimman ripeasti liikkeelle, jotta niistä saadaan apua rakennusalan akuuttiin työllisyystilanteeseen.
Koska korkotukilainat vaikuttavat julkisyhteisöjen velkamäärään niin ne vaikuttavat myös siihen määrään miten paljon leikkauksia kehysriihessä piti tehdä.
Perussuomalaisilla on kykyä tehdä tarvittavia leikkauksia toissijaisista menoista. Neljän puolueen hallitus teki sen mitä on tehtävä, jotta velkasuhde vakautuu hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus tekee päätöksiä ajassa ja rakentamisen tilanne voi muuttua positiiviseksi nopeastikin. Rakentamisen tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti parempaan suuntaan, mikä keventäisi paineita.
Korkotukilainavaltuudet ovat olleet viime vuosina korkeita. Viime vuonna lähes joka toinen uusi asuntoaloitus rakennettiin viime vuonna valtion tukemien lainojen avulla.
Valtuuksia ei kuitenkaan voi nostaa määräänsä enempää sotkematta vapaarahoitteista asuntomarkkinaa. Kaikki eivät voi asua yhteiskunnan tukemissa vuokra-asunnoissa, siksi joskus on myös korkotukivaltuuksien tasoa ryhdyttävä vähentämään. Nyt tuo vähentämisvuosi on päätetty vuodeksi 2027. Silloin korkotukilainoja myönnetään 500 miljoonaa.
FAKTALAATIKKO:
– Helmikuu 2024: korkotukilainavaltuuksia nostettiin 1,5 miljardista 2,25 miljardiin euroon.
– Vuonna 2025 valtuus on ollut 1,75 miljardia.
– Vuonna 2026 korkotukilainavaltuuksia nostetaan 135 miljoonalla euroon 1,135 miljardiin ja takauslainoja lisätään 200 miljoonalla euroon 300 miljoonaa.
– Vuonna 2027 korkotukilainavaltuudet laskevat 0,5 miljardiin euroon.
– Vuonna 2024 lähes joka toinen uusi asunto aloitettiin valtion tukeman lainan avulla.
– Vuonna 2025 helpotettiin omistusasuntojen hankintaa: asuntolainojen enimmäiskesto pidennettiin 35 vuoteen, lainakatto nostettiin 95 prosenttiin ja ASP-lainojen enimmäismääriä korotettiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Takauslainat Korkotukilainat Korjausrakentaminen rakennusteollisuus Riikka Purra Vuokra-asunnot Pankit Rakentaminen
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.

Tampere lähettää 50 000 euroa Gazaan – Vigelius kritisoi pormestari Nurmisen päätöstä: ”Rahoille olisi tarvetta kotimaassakin”
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään maanantaina valtuustoaloitetta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille. Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen, jonka mukaan 50 000 euron kertasuoritus maksetaan pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) harkinnanvaraisesta määrärahasta, josta pormestari on tehnyt päätöksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius kertoo puolueen vastustavan rahan lähettämistä Gazaan.

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.

Puolueilla kärkäs kiista 50 000 euron Gaza-avustuksesta Tampereen valtuustossa: ”Raukkamaista! Herätkää ihmisyyteen!”
Tampereen kaupunginvaltuusto kävi maanantai-iltana 1,5 tuntia kestäneen tulisen keskustelun valtuustoaloitteesta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille.

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Demaripormestari Nurminen näyttää, miten kaiken voi tehdä reilummin – Koponen: ”Demarit tekevät arvovalinnan vähentää suomalaista henkilöstöä ja lähettää rahaa ulkomaille”
Tampereen valtuusto pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) johdolla lähetti eilen 50 000 euroa Gazaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää päätöstä irvokkaana, kun Tampere on juuri irtisanonut yli sata kaupungin työntekijää.

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja julisti tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa sodan kielenvaihtoa vastaan. Puheenjohtaja Riikka Purra varoitti puolueita lupailemasta vaalienkaan alla merkittävästi lisärahoitusta hyvinvointialueille. Pieniä valopilkkuja taloudessa näkyy jo ensi vuonna kuluttajien ostovoiman selvästi vahvistuessa.














