Hallitus yritti nujertaa opposition

Hallitus yritti kaikkensa opposition nujertamiseksi. Kokoomuksen ja SDP:n yhteiseksi taktiikaksi oli ilmeisesti hyökkäys keskustan Juha Sipilää vastaan ja hänen visionsa leimaaminen hänen asiantuntemattomiksi ja utopiaksi.

Sivulauseissa niin Jyrki Katainen (kok.) kuin Jutta Urpilainen (sd.) kuitenkin kiittivät opposition merkittävästä osuudesta sote-uudistuksen luomiseen. Opposition tuki kelpasi siis tiukassa paikassa, mutta TV-kameroiden loisteessa kiitosten kohteet leimattiin asiantuntemattomiksi.

Sipilä tilille leikkauksista

Sipilä koetettiin saada tilille, mitä 700 miljoonan euron leikkauksia hän tekisi, kun veronkorotuksiin hän ei halunnut ryhtyä. Väitettiin myös jopa, että hän olisi vaatinut 8 miljardin sopeutusta ilman leikkauksia.

Vastaus oli, että veronnostoa ja 700 miljoonan vajetta ei tarvita, jos valtion omaisuuden myynnistä saatavilla investoinneilla saadaan talous kasvamaan nopeammin. Sopeutusta taas voidaan tehdä monellakin tavalla.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vastasi SDP:n Antti Lindtmanin syytöksiin, että talouskasvu vaikuttaa ilman muuta siihen, kuinka suurta sopeutusta milloinkin tarvitaan. Hän vastasi selkeästi ja painokkaasti, ”että demarikin sen ymmärtää”. Urpilainen löi Sipilää vielä sanomalla, ettei hän voi tehdä kehysratkaisuja minkään puolueen toiveajattelun, kuten keskustankaan utopioiden varaan, vaan valtiovarainministeriön arvioiden pohjalle.

Keskustan Tuomo Puumala taas onnitteli Urpilaista vaalikampanjansa avaamisesta Juttatuvan lisäksi nyt myös eduskunnassa.

Soini vetosi soten puolesta, mutta entäpä kuntauudistus?

Puheenjohtaja Timo Soini vetosi hallitukseen, ettei hyvin tehtyä sote-uudistuksen alkua jätettäisi kesken – ja etteivät sosialistit vesittäisi suurta huomispäivän ratkaisua eilispäivän jäänteeksi.

Soini ihmetteli myös hallituksen kyvyttömyyttä toisen ratkaisun, kuntauudistuksen viemisessä läpi. Kun sote-ratkaisu meni hyvin, miksei apu kelvannut kuntapuolellakin? Miksei kokoomus onnistunut poistamaan viiden vuoden suoja-ajan ja suoja-aikojen ketjutuksen tuomia ongelmia suuresta halustaan huolimatta, Soini kysyi.

– Minua huolettaakin, kuka hallitusta johtaa? Pääministeri Katainen, te lähdette ja kunnioitan sitä. Mutta valtiovarainministeri Urpilaista taas kampitetaan omassa puolueessa ja sitä minä en ymmärrä, Soini ihmetteli ja jatkoi vielä kuntauudistuksesta:

– Kouvolassa odotettiin viisi vuotta ja sitten irtisanottiin 600 työntekijää. Sitäkö te haluatte, Soini kysyi.

Tästä nousi pieni sanasota Soinin ja vasemmiston välille. SDP:n Sirpa Paatero väitti irtisanottuja olleen lopulta vain 13 ja arveli, ettei paremmalla talouskehityksellä heitä olisi ollut ehkä yhtään.

Ylen mukaan Kouvola vähentää vuoden loppuun mennessä 320, irtisanottuja tulee 37 ja säästöjä 13 miljoonaa. Loput 300 vähennettävää työpaikkaa päätetään palveluverkoston karsinnan pohjalta.

Entä jos Espoo ja Vantaa yhdistetään?

Paavo Arhinmäki (vas.) väitti, ettei Soinilla löydy sydäntä pienituloisille ja naisvaltaisille kunta-aloille, irtisanottavat kun olisivat tavallisia kunnan pienituloisia työntekijöitä. Hän tarttui Kouvolaan hieman haparoivin ottein:

– Kouvolassa sanottiin irti 600 – sitäkö perussuomalaiset haluavat?

Soini ei tätä tarkoittanut ja kysyi hallitukselta, aikooko se tosiaan säilyttää kaikki johtajien virat sittenkin, jos suurkunnat Espoo ja Vantaa ja vauras Kauniainen siitä välistä lyödään yhteen.

Tästä pillastui SDP:n vantaalainen kellokas Antti Lindtman, joka muistutti johtajille voitavan tarjota muutakin kuin johtajan työtä.

Kauko Tuupainen (ps.) kertoi Jyväskylän kokemusten pohjalta, että puhe pelkistä työntekijöistä on pötyä: kuuden kunnan yhdistymisessä jää runsaasti korkeapalkkaisia virkamiehiä, mistä jää suuret kulut: mitä tehdään kuudelle kunnan johtajalle ja -kamreerille, hän mainitsi.