Perussuomalaiset ovat eniten vaatineet Pekka Himasen peräänkuuluttamaa avoimuutta päätöksentekoon, kirjoittaa tutkijan surullisenkuuluisaan raporttiin tutustunut Matti Hukari.
Tohtori Pekka Himasen toimittama ja tohtori Manuel Castellsin johtama selvitys ”Kestävän kehityksen malli – globaali näkökulma” julkistettiin valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa 8.11.2013. Yle uutisoi pääuutislähetyksessään, että Himasen tutkijaryhmä näkee Suomen tulevaisuudelle jopa 8 miljardin vuosittaista kestävyysvajettakin suuremman uhan. Se on yhteiskuntamme sulkeutunut ilmapiiri, jota ilmentää perussuomalaisten huikea menestys vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ylen uutisoinnin perusteella Himanen siis päättelee viisaudessaan, että jos Timo Soini ei olisi perustanut perussuomalaisten puoluetta, Suomi olisi avoimempi. On silmiinpistävää, että Himanen ei näe Suomen tulevaisuudelle mitään uhkaa politiikkamme sisäisessä korruptiossa, jonka osittainen paljastuminen oli yksi osasyy perussuomalaisten hyvään vaalimenestykseen eduskuntavaaleissa 2011.
Miksi Himanen ei moittinut presidenttiä?
Himasen tutkimuksessa on yhteensä 354 sivua ja lisäksi lähdeluetteloa 30 sivua. Ylen uutisoinnissa mainittua kysymystä Himanen pohtii vain kolmella sivulla ja niilläkin ainoastaan muutaman lauseen verran. Himanen ei ole selvästikään viitsinyt edes tutustua perussuomalaisten puolueohjelmaan, vuoden 2011 vaaliohjelmaan eikä näköjään edes Sampo Terhon taloustyöryhmän raporttiin. Himanen ei mainitsekaan mitään edellä mainituista teksteistä lähdeluettelossaan. Olisi kannattanut tutustua; silloin hän olisi havainnut, että perussuomaisten politiikka vastaa suomalaisista puolueista eniten Himasen tutkijoiden esiin tuomia malleja.
Himanen otaksuu kansallismielisten voimien vastustavan kaikenlaista avoimuutta, jota edustaa maahanmuutto, EU ja euro. Himasen ja Castellsin mukaan euron tukipakettien vastustaminen on vaarantanut EU-maiden keskinäisen solidaarisuuden. Miksi sitten euromaissa kansalaiset kapinoivat, vaikka tukipaketit tehtiin? Yhä useammat talousasiantuntijat ovat sitä mieltä, että tukipaketeilla pelastettiin pankit, ei kansalaisia. Timo Soini oli tätä mieltä alun perin ja vastusti tukipaketteja nimenomaan solidaarisuuden vuoksi kriisimaiden kansalaisia kohtaan.
Euron ympärillä tehtävät päätökset ja niiden päätösten tekijät ovat irvikuva avoimuudesta. Perussuomalaiset ovat eniten vaatineet Himasen peräänkuuluttamaa avoimuutta päätöksentekoon. Presidentti Sauli Niinistö on todennut parasta solidaarisuutta olevan sen, että jokainen maa huolehtii itse taloudestaan hyvin, eikä jaa taakkaansa epäsolidaarisesti muille maille. Kas kun Himanen ja Castells eivät huomanneet moittia presidenttiämme.
Euroopan unionin komissio on toinen esimerkki avoimuuden puutteesta. EU:n tilintarkastustuomioistuin on kieltäytynyt hyväksymästä kokonaisuudessaan komission tilejä jokaisena vuotena, jotka Suomi on ollut EU:n jäsenenä. Edesmennyt toimittaja Erkki Toivanen kirjoitti jo 2007, että liikeyrityksenä EU olisi pantu konkurssiin, ja sen johto istuisi telkien takana. Tänä vuonna on löytynyt jälleen uusi ennätys huonosti tehdystä EU:n rahanjaosta. Vuonna 2012 rahaa on jaettu loiskäytössä 7 miljardia. Komission omat tutkimukset eivät silti löydä pienintäkään väärinkäyttöä.
Perussuomalaisten vanavedessä
Maahanmuutossa Himanen kehuu Kalifornian mallia, jossa luovien, hyvätuloisten ja hyvin koulutettujen ihmisten maahanmuutto lisää taloudellista kasvua. Juuri tätä ovat perussuomalaisetkin toitottaneet ja kritisoineet maahanmuuttopolitiikkaamme siitä, että suvaitsevaisuuspisteitä keräävät poliitikot haluavat tuoda tänne ihmisiä, jotka sopeutuvat mahdollisimman huonosti ja ovat kaikkea muuta kuin Himasen ihannoimaa piilaaksoporukkaa.
Himanen kiinnittää myös huomiota yrittäjävastaiseen ja kateuden kyllästämään ilmapiiriimme. Tässäkin asiassa hän on perussuomalaisten linjalla. Viime presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa Timo Soini oli ainoa puoluejohtaja, joka puhui tarpeesta lisätä konkurssilainsäädäntöön henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus. Tällöin yrittäjänä toiminut konkurssin tehnyt ihminen ei jäisi loppuelämäkseen häpeään ja toimintakieltoon.
Tutkimusta voi verrata dekkariin
Kolmas esimerkki koskee tuloerojen kasvua. Tieteellisesti perustellen ja eri maiden sisäisiä tuloeroja vertailemalla Himanen toteaa sen uhaksi luottamuksen ilmapiirin lisäämiselle ja sitä kautta kestävälle taloudelliselle kasvulle. Taas ollaan perussuomalaisuuden ytimessä. Perussuomalaiset ovat ehdottaneet kattoa suurille eläkkeille ja pienimmille kansaneläkkeille tasokorotusta. Ylisuuret eläkkeet edustavat räikeää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Tähän eivät Himasen suitsuttamat hallituspuolueet halua puuttua. Eläkekatolla saisi osaltaan paikattua kestävyysvajetta ja luotua henkistä luottamuksen ilmapiiriä.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta apua siihen löytyy usein kevyemmästäkin kaunokirjallisuudesta enemmän kuin hallituksen rahoilla tehdyistä tutkimuksista. Esimerkiksi Reijo Mäen humoristisessa dekkarissa Hard Luck Cafe esitetty surrealistinen tulevaisuuden visio Suomesta vuonna 2025 on edennyt hämmästyttävästi kuluneen 7 vuoden aikana. Dekkarin yksinkertainen sanoma on, että jos kilpailukykymme murenee ja vientiin suuntautuneet, ensisijaisesti teollisuuden työpaikat edelleen vähenevät, siirrymme vihreään keräilytalouteen ja susiraja siirtyy kehä ykköselle. Suunnilleen samaan näkyy päätyneen myös Himanen tulevaisuusselvityksessään.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.
MATTI HUKARI