Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii hallitukselta toimia hyvän hoidon turvaamiseksi.
Iltalehti uutisoi tänään sairaanhoitajan keskipalkan olevan 2483 euroa ilman vuorotyöilisiä. Lähihoitajan keskipalkka on taasen noin 2150 euroa, mutta lähihoitajalle maksetaan Superin mukaan jopa alle 2000 euron peruspalkkaa.
– Hoitajan palkasta vähennetään edelleen Suomessa niin sanottu kutsumuslisä. Hoitajan uskotaan olevan työpaikallaan vain kutsumuksen asialla. Ei ole. Hoitotyö on työtä, ei hyväntekeväisyyttä, Juvonen painottaa.
– Pitkä työura, kokemus tai lisäkoulutus ei näy palkassa. Hoitoalan työntekijät joutuvat tekemään vuorotyötä, jotta palkka nousisi edes vähän. Vuorotyötä on tehtävä kaikenikäisenä hoitajana: vastavalmistuneena ja perheellisenä kuin myös keski-ikäisenä ja ikääntyneenä jo eläkeikää lähestyvänä hoitajana.
– Vuorotyöstä haetaan pelastusta palkkaan, joka pahimmillaan uuvuttaa ja vie hoitajan jaksamisen äärirajoille. Kun työvuorojen henkilöstöä ei ole riittävästi, työntekijöiden kuormitus kasvaa. Vuorotyö on toki hyvä mahdollisuus erilaisiin työvuoroihin, mutta se ei saa olla kiristyskeino, jolla hoitaja tienaa leipänsä, Juvonen sanoo.
Juvonen muistuttaa hallituksen edustajien kommenteista hoitajien palkka-asiasta MTV:n haastattelussa 7.1.2020: Keskustan Antti Kurvisen mielestä palkkapolitiikan sijaan olisi keskityttävä hoitajien työolojen parantamiseen. Sdp:n Antti Lindtman ei hänkään nähnyt hyväksi kommentoida hoitajien palkkatilannetta vaan totesi, että hallitus ei tee omia väliintuloja.
– Miten hallituksen Antti Kurvinen parantaisi hoitoalan työoloja? Pitäisikö vuorotyö sairaaloissa lopettaa? Pitäisikö pitkät työvuorot eli aamusta iltaan lopettaa? Pitäisikö työaikaa lyhentää? Pitäisikö pienten lasten vanhemmille turvata työvuorot, joissa työajat ovat inhimillisiä? Mitkä ovat Kurvisen keinot? Ihmiset sairastavat 24/7 – eli pitäisikö ihmisten lopettaa sairastaminen vai pitäisikö joku jättää hoitamatta? Miten hallitus vastaa näihin asioihin, Juvonen kysyy.
– Parannetaanko hoitoalan työoloja kenties siten, että hoitajien irtisanomiset kielletään? Estääkö hallitus hoitajien irtisanomisia ja turvaa näin riittävät henkilöstöresurssit?
Juvonen kertoo seuranneensa kauhulla Suomen yli pyyhkiviä hoitajien irtisanomisia ja YT neuvotteluja. Määräaikaisia työsopimuksia ei ole myöskään jatkettu. Pätkätyöt ja sijaisuuden raastavat hoitajia ja epävarmuus työstä aiheuttaa pelkoa ja kuormitusta.
– Hoitajien irtisanomisilla on potilasturvallisuutta heikentävä vaikutus, sillä jäljelle jäävien hoitajien kiire ja työmäärä lisääntyy ja myös moni lääkäri menettää katoavien hoitajien myötä työparin ja apukädet. Tämä on väärin lääkäreitä kohtaan, jotka työskentelevät valtavan paineen alla. Tämä on väärin veronsa maksavia kansalaisia, potilaita, kohtaan, Juvonen muistuttaa.
– Samalla kun hoitajia irtisanotaan, hallitus muistuttaa henkilöstömitoituksen lakiin saattamisen yhtenä vaikeutena olevan hoitajapula. Asiat ovat pahassa ristiriidassa keskenään, Juvonen toteaa.
– Asioista tulisi puhua niiden oikeilla nimillä. Hoitoalalla tämä tarkoittaa riittävän hoitohenkilöstömäärän turvaamista ja ylläpitoa, työsuhteiden vakinaistamista ja palkkojen tarkistusta. Valtion on kannettava vastuuta kansalaisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamisesta. Kun nämä asiat ovat kohdallaan, myös hoitoalan työhyvinvointi paranee, hoitoalan työvoimapako muille aloille pysähtyy ja potilasturvallisuus paranee. Nämä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Suomalainen terveydenhuolto pelastetaan osaavalla, työhönsä sitoutuneella ja riittävällä henkilöstöllä, Juvonen sanoo.
SUOMEN UUTISET