”Suomi on muuttunut”, sanoo espoolaispäiväkodin johtaja Iltalehden jutussa. Päiväkodissa on vain kolme suomalaislasta. Iltalehden juttu valkopesee kätevästi Etelä-Suomen isoja kaupunkeja vaivaavaa ongelmaa, kun hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena päiväkodit täyttyvät vieraskielisistä lapsista.
– Päiväkodin johtaja kehuu päiväkotia, mutta osoittaa silti sormella poliitikkojen ja kantasuomalaisten suuntaan. Mielipiteemme monikulttuurisista asuinalueista, kouluista ja päiväkodeista on kuulemma liian tiukka. Miksiköhän? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula.
– Päiväkodeissa ja kouluissa, joissa on paljon vieraskielisiä lapsia, on suurempi tarve erityiselle tuelle. Kulttuurien törmäykset, niin lasten kuin vanhempien osalta, ovat arkipäivää. En syytä ainoatakaan suomalaisvanhempaa, joka haluaa lapsensa ennemmin muualle. Päivä poissa kotoa on pitkä aika pienille lapsille ilman, että soppaan lisätään monikulttuurisuuden tuomat haasteet. Kun ei ole yhteistä kieltä, se vaikeuttaa kommunikaatiota ja suomalaislasten oman äidinkielen kehittymistä. Lapset oppivat myös toisiltaan – hyvässä ja pahassa.
Suomen kantokyky ei kestä
Iltalehden jutussa syyttävä sormi osoittaa poliitikkoja ja edullisten vuokra-asuntojen keskittymistä tietyille alueille. Simula myöntää, että vika löytyy poliitikoista, mutta pitää suurimpana syynä ongelmiin liian pitkään kestänyttä haitallisen maahanmuuton kahmimista Suomeen. Resurssit ja rakenteet eivät kestä.
– Kun ulkomaalaisväestö keskittyy alueille, joissa on edullista vuokra-asuntokantaa, se kertoo tulijoiden taustoista: on tultu joko töihin matalapalkka-aloille tai humanitaarisina maahanmuuttajina. Päästään jälleen ongelman juurisyihin: Suomen kantokyky ei kestä sellaista määrää tulijoita, jotka eivät tule palkallaan toimeen, käyttävät paljon yhteiskunnan palveluita tai eivät sopeudu maahamme, kirjoittaa Simula Facebookissa.
– Matalan vuokratason ohella samoille alueille helposti houkuttaa oma uskonnollinen yhteisö tai yhteisö ylipäänsä. Keinotekoisesti on vaikea yrittää estää ihmisiä muuttamasta sinne, minne he haluavat muuttaa. Vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan jälkeen nähtiin, miten maahan lopulta jääneet ihmiset valuivat pikkuhiljaa etelän kaupunkeihin. Sinne, missä oli tuttuja, moskeija, sukua, oma yhteisö.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristettävä entisestään
Simula palaa vielä toteamukseen, jonka mukaan ”Suomi on muuttunut”. Simula uskoo päiväkodin johtajan yrittäneen toteamuksellaan viestittää, että suomalaisten pitäisi kantaväestönä tottua maahanmuuttajien määrän kasvuun ja hyväksyä asia. Simula ei asiaa hyväksy. Suomi ei hänen mielestään ole – vielä – muuttunut niin, etteikö kehitystä voisi ja tulisi estää. Kun osa asuinalueista on muuttunut tunnistamattomiksi, siitä kannattaa Simulan mielestä ottaa oppia eikä vain mukautua tilanteeseen.
– Keskeisin keino on kiristää maahanmuuttopolitiikkaa niin paljon, että tulijoiden määrä sellaisista maista, joista tänne tulevat eivät sopeudu tai tule omillaan toimeen, on mahdollisimman vähäistä. Näin hallitus on tehnyt, ja sitä työtä on jatkettava myös tulevilla hallituskausilla.
– Me itse päätämme, millaisen Suomesta teemme omalle jälkikasvullemme ja tuleville sukupolville, Simula painottaa.