

IMF:n ex-apulaisjohtaja: tukipaketit olivat vikatikki
Brysseliläinen ajatushautomo Bruegel, jota voidaan pitää vahvasti eurooppamyönteisenä instituutiona, julkaisi kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n entisen apulaisjohtajan Ashoka Modyn näkemyksiä. Esipuheessa Bruegelin johtaja Guntram Wolff kirjoittaa, ettei yhtäkään eurokriisin perussyistä olla korjattu kriisivuosien aikana. Näihin syihin lukeutuvat pankkikriisi, euromaiden velkakriisi ja erilaisista eurotalouksista johtuva kilpailukykykriisi.
Valta takaisin valtioille
Modyn mielestä keskitetyllä ylikansallisella päätöksenteolla ei voida saavuttaa legitiimiä järjestelmää. Modyn viesti onkin, että keskittämisintoisessa politiikassa tulisi kääntyä täysin toiseen suuntaan.
Tukipaketit ovat sitoneet valtiot toisiinsa epämiellyttävällä tavalla, jolloin ei ole helppoa muodostaa yhteistä näkemystä. Yksityiset sijoittajat ovat saaneet rahansa ja euromailla on nyt yhteisessä taakassa suuri määrä velkaa. Ja koska euromaat haluavat kuitenkin pitää omasta päätöksenteosta kiinni, niin tukipakettien tiukat taloudelliset ehdot ovat pitkittäneet kriisiä, sekä tehneet massiivisten velkojen takaisinmaksun äärimmäisen vaikeaksi.
Mody ehdottaakin, että valta pitäisi hajauttaa takaisin kansalliselle tasolle. Se kuitenkin vaatii sen, että Euroopassa täytyy hyväksyä maiden olevan erilaisia. Toisaalta tällaisen hyväksyminen puolestaan vaatii sen, etteivät maat joutuisi ottamaan riskikseen muiden maiden vastuita.
Eri mailla tulee olla erilainen riskihinnoittelu
Euromaiden päättäjien tulisi ottaa virheistänsä opiksi. Mody kysyykin, että eikö neljä vuotta sitten virheiksi havaitut teot tulisi kääntää eduksi – ja olla tekemättä vielä pahempia virheitä, jotka sitten paljastuvat nekin neljän vuoden päästä.
Mody kritisoi sitä, ettei ”no-bailout”-sääntöä olla noudatettu. Säännön rikkomiseen on kuitenkin johtanut se tosiasia, että euromaita on aikanaan Baselin komiteasta käsin pidetty riskeiltään samanarvoisina. EKP:n henkilöstö on toisaalta ollut vahvasti mukana Baselin komiteassa tekemässä tällaista linjanvetoa.
Tuloksena oli jyrkkä korkotason pudotus nyt pahoin velkaantuneilla euromailla. Korkotasot revähtivät kuitenkin ripeään nousuun näiden euromaiden rahoittajien pelätessä sijoituksiensa todellista riskiä.
Ylivelkaantumiselta oltaisiin vältytty, jos alun alkaenkin eri euromailla olisi ollut erilaiset – maiden taloutta heijastelevat – korkotasot. Euromaiden tulisi olla yksinomaan ”rahoittajiensa puristuksessa”, ja noudattamalla sitä kautta hyvää taloudenpitoa. Jos taas talouskuria ajetaan muiden euromaiden määräyksestä, poliittinen hinta kasvaa. Maat ajautuvat eripuraan. Juuri näin on käynytkin.
Integraatiohakuinen politiikka on siten kääntynyt tarkoitustaan vastaan.
Talousunioni on kriisituote
Mody kirjoittaa, ettei talousunionista olla puhuttu tai kirjoitettu halaistua sanaa neljän vuosikymmenen aikana. Kun yhteisen rahan idea kehittyi 1970-luvulla oli päivän selvää, että taloudellinen määräysvalta säilyisi kansallisella tasolla.
Eurokriisin varjon turvin on yritetty hiljaa hivuttaa taloudellista määräysvaltaa pois jäsenmailta. Virallisesti asia on kuitenkin toisin. Mody mainitsee Saksan keskuspankin, sekä EKP:n pääjohtaja Mario Draghin kommentit, joiden mukaan määräysvalta talousasioissa tulee olla kansallisissa käsissä.
Mody huomauttaa, ettei jäsenmaat voi laatia talousarvioitaan mielekkäästi yhteisten velkakirjojen eli eurobondien vuoksi. Eurobondeissa on samanlainen epävarmuustekijä kuin nyt hyväksytyssä EVM:ssäkin on. Ajatellaan asiaa Suomenkin kohdalla: on aivan erilainen haaste laatia valtion talousarviota, kun EVM:n vuoksi arvioon saattaa tulla varattavaksi menoja aina pyöreästä nollasta 11 miljardiin euroon asti.
Sama epävarmuuden logiikka pätee niin yhteiseen pankkikriisirahastoon kuin yhteiseen talletussuojaan, joita on ideoitu kuuluvaksi pankkiunioniin.
Modyn mielestä talous toimii tehokkaammin, kun jäsenmailla on taloudellinen määräysvalta ja insentiivi hoitaa taloutensa hyvin.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Festariesiintyjä huusi kuolemaa israelilaisille – brittiyleisö huusi innoissaan mukana
Glastonburyn festivaaleilla rap-esiintyjä huusi kuolemaa israelilaisille ja toivoi Allahin nimissä Palestiinan vapautuvan. Pääministeri ja monet muut poliitikot ovat tuominneet vihapuheen. BBC myöntää rikkoneensa omia vihapuheen vastaisia ohjeitaan lähettäessään keikan suorana lähetyksenä. Rap-duon Yhdysvaltain kiertue peruuntuu, koska heidän viisuminsa peruutettiin.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.
Uusimmat

Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä laskenut

Aittakumpu: Maatalouden kriisi on vakava asia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää