Juhlat Teheranissa alkoivat lauantaina myöhään illalla jo ennen kuin Iranin valtion televisio vahvisti ajatolla Ali Khamenein kuoleman. Kansa lähti pian kaduille kaikkialla maassa. Väki hurrasi ilosta ja musiikki raikui, kun tieto diktaattorin kuolemasta levisi.
Kuullessaan uutisen Khamenein kohtalosta teheranilainen Sahran päästi ilmoille huudon ja hyppi ilosta. Hänen miehensä alkoi kävellä hermostuneesti ympäriinsä ja he halasivat toisiaan:
– Sitten ryntäsimme ulos ja huusimme kurkku suorana, nauroimme ja tanssimme naapureiden kanssa.
Teheranilaisen talon katolta kuului BBC:n mukaan huuto ”Khamenei meni helvettiin”.
Vapaus, vapaus!
Kolme teheranilaista näytti videopuheluissa The New York Timesille kotinurkkiensa tapahtumia: valtavasti miehiä ja naisia tanssimassa ja hurraamassa. Ohiajavat autoilijat tööttäsivät torviaan. Ilotulitukset valaisivat taivaan ja kovaääninen persialainen tanssimusiikki täytti kadut. Monet asukkaat yhtyivät ikkunoistaan ja parvekkeiltaan huutoon: ”Vapaus, vapaus!”
Lanka- ja matkapuhelinverkot sekä internet pimenivät eri puolilla Irania, mikä vaikeutti yleisen mielipiteen arviointia yli 90 miljoonan asukkaan maassa. Eri tutkimusten mukaan hallinnon vaihtoa Iranissa kannattaa jopa 70–80 prosenttia maan väestöstä.
”Erittäin suuri askel oikeaan suuntaan”
Lontoossa iranilaiset huusivat “Eläköön kuningas” samalla heiluttaen vuoden 1979 islamilaista vallankumousta edeltäneitä lippuja. Samoin Los Angelesissa tuhannet iranilaisamerikkalaiset tanssivat ja heiluttivat lippuja kutsuen Yhdysvaltain ja Israelin iskuja vapautukseksi:
– Kuten näette, tunnelma on lähes taianomainen. Uskon, että tämä oli viimeinen jäljellä ollut vaihtoehto, koska mielestäni ihmisillä Iranin sisällä ei ollut enää muita keinoja. He kirjaimellisesti anoivat apua.
Samaan aikaan Melbournen Federation Squarella kymmenet paikallisen iranilaisyhteisön jäsenet kokoontuivat juhlimaan uskonnollisen johtajan kuolemaa:
– Tämä on hetki, jota toivomme omaksi Berliinin muurin hetkeksemme. Toivomme, että Iranin vallankumouskaartin aika päättyy ja että tämä on heidän loppunsa sekä Irania hallitsevan islamilaisen tasavallan loppu.
– He ovat jo päättäneet seuraajan Khameneille ja myös muille hallinnon sekä oikeuslaitoksen johtajille. Taistelu ei siis ole ohi. Hallinto ei ole vielä kaatunut. Mutta tämä on erittäin, erittäin suuri askel oikeaan suuntaan.
Toisen ilo on toisen suru
Ajatollan kuolema oli kansalle ilon aihe mutta kiihkeimmille shiialaisille suuren surun paikka. Pakistanissa ja Irakissa kansanjoukot muistelivat Khameneita kostonsekaisella kiihkolla. Jemenin huthijohto esitti ”vilpittömät surunvalittelunsa ja syvimmän osanottonsa” Iranin kansalle:
– Tämä hirvittävä rikos merkitsee räikeää kaikkien kansainvälisten lakien ja normien rikkomista ja ilmentää epäoikeudenmukaisen hyökkäyksen jatkumista islamilaista kansakuntaa vastaan, lausunnossa todetaan.
Pohjois-Korean diktatuurissakin herättiin, ehkä pelko takaraivossa jyskyttäen. Pjongjang syytti Washingtonia ja sen liittolaista ”häpeilemättömästä ja gangsterimaisesta toiminnasta” sekä sotilaallisen voiman väärinkäytöstä ”itsekkäiden ja hegemonisten pyrkimysten” toteuttamiseksi.