
Itävallan presidentinvaaleissa murskavoitto Vapauspuolueelle
Itävallan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Vapauspuolueen (FPÖ) Norbert Hofer saavutti noin 35 prosentin äänisaaliin. Itävallan perinteisten puolueiden ehdokkaat jäivät kisassa hieman yli kymmenen prosentin tuloksiin. Itävaltaa on toisen maailmansodan jälkeen hallinneet joko sosialidemokraatit (SPÖ) tai maltillinen porvaripuolue Kansanpuolue (ÖVP). Tällä hetkellä SPÖ ja ÖVP ovat muodostaneet hallituskoalition.
Itävallan presidentin virka on enimmäkseen seremoniallinen. Presidentti voisi hajottaa hallituksen, mikä tietäisi varsinaista sokkia, sillä populisteiksi leimattu Vapauspuolue voisi kasvattaa edustajamääräänsä parlamentissa vaalien jälkeen.
Itävallan vaalitulos antaa kuitenkin selkeän viestin siitä, että Eurooppaa ravistuttanut turvapaikkakriisi vaikuttaa vaalituloksiin rutkasti.
Toinen kierros 22. toukokuuta
Itävallan presidentinvaalien toinen kierros käydään sunnuntaina 22.5. Hofer saa tuolloin vastaansa vihreiden Alexander Van der Bellenin. Van der Bellen saalisti 21 prosentin äänimäärän. Kolmanneksi ylsi itsenäisenä ehdokkaana ollut Imgard Griss. Hän keräsi 19 prosenttia äänistä.
Muiden puolueiden kannattajien arvellaan äänestävän Hoferia vastaan. Hofer menestyi ensimmäisellä kierroksella paremmin kuin mitä kannatusmittaukset olivat osoittamassa.
– Tuntemamme järjestelmä on tullut tiensä päätökseen. Turhautuminen on hyvin suurta ja se näkyy vaalituloksissa, wieniläinen politiikan tutkija Thomas Hofer kertoo talouslehti Financial Timesille.
”Emme ole maailman sosiaalitoimisto”
Ehdokkaana olevan Norbert Hoferin viesti oli kampanjansa viime metreillä perin selkeä.
– Me emme ole maailman sosiaalitoimisto, hän painotti.
Hofer kritisoi kampanjassaan myös EU:n tekemiä myönnytyksiä Turkille. Hänen mielestään Itävallassa ei ole sijaa islamin kulttuurille.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää