Itävallan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Vapauspuolueen (FPÖ) Norbert Hofer saavutti noin 35 prosentin äänisaaliin. Itävallan perinteisten puolueiden ehdokkaat jäivät kisassa hieman yli kymmenen prosentin tuloksiin. Itävaltaa on toisen maailmansodan jälkeen hallinneet joko sosialidemokraatit (SPÖ) tai maltillinen porvaripuolue Kansanpuolue (ÖVP). Tällä hetkellä SPÖ ja ÖVP ovat muodostaneet hallituskoalition.
Itävallan presidentin virka on enimmäkseen seremoniallinen. Presidentti voisi hajottaa hallituksen, mikä tietäisi varsinaista sokkia, sillä populisteiksi leimattu Vapauspuolue voisi kasvattaa edustajamääräänsä parlamentissa vaalien jälkeen.
Itävallan vaalitulos antaa kuitenkin selkeän viestin siitä, että Eurooppaa ravistuttanut turvapaikkakriisi vaikuttaa vaalituloksiin rutkasti.
Toinen kierros 22. toukokuuta
Itävallan presidentinvaalien toinen kierros käydään sunnuntaina 22.5. Hofer saa tuolloin vastaansa vihreiden Alexander Van der Bellenin. Van der Bellen saalisti 21 prosentin äänimäärän. Kolmanneksi ylsi itsenäisenä ehdokkaana ollut Imgard Griss. Hän keräsi 19 prosenttia äänistä.
Muiden puolueiden kannattajien arvellaan äänestävän Hoferia vastaan. Hofer menestyi ensimmäisellä kierroksella paremmin kuin mitä kannatusmittaukset olivat osoittamassa.
– Tuntemamme järjestelmä on tullut tiensä päätökseen. Turhautuminen on hyvin suurta ja se näkyy vaalituloksissa, wieniläinen politiikan tutkija Thomas Hofer kertoo talouslehti Financial Timesille.
”Emme ole maailman sosiaalitoimisto”
Ehdokkaana olevan Norbert Hoferin viesti oli kampanjansa viime metreillä perin selkeä.
– Me emme ole maailman sosiaalitoimisto, hän painotti.
Hofer kritisoi kampanjassaan myös EU:n tekemiä myönnytyksiä Turkille. Hänen mielestään Itävallassa ei ole sijaa islamin kulttuurille.
Henri Myllyniemi