Suomen itsenäisyyspäivän vietto alkoi perinteisin menoin, kun valtakunnallinen lipunnosto järjestettiin Helsingin Tähtitorninmäellä aamuyhdeksältä. Tilaisuudessa puhui Eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps.), joka johdatti kuulijat puheellaan J.V.Snellmanin aikakauden mietteisiin.

Puhemies Lohelan puhe ohessa:

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät partiolaiset, naiset ja herrat!

– Lainsäädännöllä ja hallituksella ei ole muuta tehtävää kuin muuttaa olevia oloja – avartaa, kehittää ja muovata yhteiskuntaa yhä uudelleen.

Näin kirjoitti J.V. Snellman Saima-lehdessä vuonna 1844. Sanat ovat ajankohtaisia myös tänä päivänä. Suomalaista yhteiskuntaa on pakko uudistaa, jos tahdomme selvitä tulevaisuuden haasteista.

Nykyisen yhteiskuntamme eräs suuri haaste on väestönkehitys. Kun suomalaista hyvinvointivaltiota ryhdyttiin rakentamaan 1960-luvulla, sitä tuki hyvin edullinen väestörakenne: työmarkkinoille tuli jatkuvasti yhä suurempia uusia ikäluokkia, joiden maksamilla veroilla voitiin rahoittaa yhä laajempia hyvinvointipalveluita.

Nyt tilanne on muuttunut. Nykyisten väestöennusteiden mukaan seuraavien 15 vuoden aikana joka vuosi eläkkeelle siirtyy 20 000 henkilöä enemmän kuin uusia nuoria tulee työelämään. Eläkeläisten määrä kasvaa siis rajusti, samalla kun työntekijöitä on yhä vähemmän.

Tämä kehitys pakottaa uudistamaan suomalaista yhteiskuntaa. Joistakin hyvinvointipalveluista voidaan joutua luopumaan, toisia voidaan kehittää esimerkiksi digitalisaation avulla.

Tässä Suomalaisuuden liiton tilaisuudessa on hyvä syy kysyä, mitä voisimme oppia J.V. Snellmanilta yhteiskuntamme uudistamisesta.

Snellmanin mukaan päättäjien täytyy vaikeissakin tilanteissa osoittaa kolmea ehkä ristiriitaiseltakin vaikuttavaa ominaisuutta: historiantajua, tulevaisuudenuskoa ja rohkeutta.

– Valtioasioiden hoitajien tulee temmata silmänräpäys lennosta ja rohkeasti ratkaistava mitä on tapahtuva – omalla vastuulla, välittämättä päivän huudosta – ja jättää teon tuomitseminen tulevaisuudelle, jota varten se on suunniteltu ja joka tulee näkemään sen hedelmät.

Nykyhetken lisäksi päättäjät ovat vastuussa myös menneisyydelle ja tulevaisuudelle. Päätösten tulee olla rohkeita, mutta ne eivät saa rikkoa tarpeettomasti yhteiskuntaa ylläpitäviä traditioita tai viedä ihmisiltä uskoa tulevaisuuteen.

Rohkeus, historia, tulevaisuus: nämä kaikki ovat läsnä myös tässä tilaisuudessa. Hyvät sotaveteraanit, te annoitte meille esimerkin rohkeudesta. Hyvät partiolaiset, te edustatte suomalaisten sukupolvien jatkuvuutta ja tulevaisuutta.

Viisaat ajatukset kuitenkin yhdistävät eri sukupolvia, nuoria ja vanhoja, meitä kaikkia. Toivon kaikkien suomalaisten muistavan nämä sanat, jotka J.V. Snellman kirjoitti kuusitoistavuotiaalle Hanna-tyttärelleen vuonna 1862:

– Yritä olla huomaavainen ja kohtelias kaikille ihmisille, vanhoille ja nuorille, köyhille ja rikkaille. Ei ole hyvä, jos on ystävällinen vain silloin, kun se tuntuu kannattavan, tai kun mieleen juolahtaa. Todellinen hyvyys kumpuaa hyvästä sydämestä, joka unohtaa itsensä ja pyrkii ainoastaan tekemään elämän muille helpommaksi. Ja tällainen ei tee eroa ihmisten välille.

Tämä sopii uudistamisen ohjeeksi niin päättäjille kuin kaikille muillekin. Jokainen meistä voi yrittää tehdä elämän muille helpommaksi, erottelematta vanhoja ja nuoria, köyhiä ja rikkaita. Hyvä elämä kuuluu jokaiselle suomalaiselle.

Toivotan kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää. Kohottakaamme Suomen itsenäisyyden kunniaksi kolminkertainen eläköön-huuto:

Eläköön, eläköön, eläköön!

SUOMEN UUTISET