Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) esittää laajempaa puolustusyhteistyötä Saksan ja Puolan kanssa.
– Jos jotain uutta pitäisi esittää, Suomelle voisi olla luontevaa hakea tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä Itämeren alueella Saksan ja Puolan kanssa. Esimerkiksi Puola-yhteistyö on rajoittunut viime aikoina vain AMV-kauppoihin, Niinistö sanoi eduskunnassa.
AMV on Patrian valmistama moderni miehistönkuljetusvaunu.
– Potentiaalia olisi kaiketi tiiviimpäänkin kanssakäymiseen. Puola on kuitenkin Viron ohella ainoa uudemmista Nato-maista, joka ei ole laiminlyönyt omaa puolustustaan. Puolan puolustusbudjetti oli 10,4 miljardia dollaria vuonna 2014, Niinistö korosti.
Eduskunta keskusteli tiistaina valtioneuvoston turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskevasta katsauksesta.
Nato ja Pohjoismaat
Niinistö luetteli tärkeimmät ja perinteisimmät yhteistyökumppanimme: EU, Nato ja Pohjoismaat.
– Kansainvälistä yhteistyötä on hyvä tehdä siinä laajuudessa kuin siitä saadaan lisäarvoa irti. Jokainen maa ajattelee omaa kansallista etuaan. Näin on Suomenkin tehtävä. Viime kädessä puolustusyhteistyön hyöty mitataan vain sitä vasten mitä konkreettista hyötyä yhteistyöstä on kunkin maan puolustusvoimille, Niinistö painotti.
Soini ei usko EU-armeijaan
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini sanoi, ettei sotilaallisen liittoutumisen aukoton toteuttaminen ole keskinäisen riippuvuuden maailmassa käytännössä täysin mahdollista. Tämä todettiin jo pari vuotta sitten.
– Tämän tosiasian auki kirjaaminen aiheutti silloin pienen myrskyn vesilasissa. No, nyt ollaan jo paljon viisaampia ja keskustelun sävy on muuttunut monella tapaa, Soini totesi.
Valiokunta korostaa yhteistyön merkitystä, mutta EU:n sotilaallisia rakenteita ei olla luomassa.
– Nyt kuitenkin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on viikonloppuna tuonut jälleen esiin EU:n armeijan luomiseen. Oli mielenkiintoista kuulla ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) arvio, kuinka vakavasti otettavasta aloitteesta tässä on kyse. Meillähän Euroopan unionissa näitä erilaisia instituutioita jo onkin, kuten korkea edustaja ja taistelujoukot, mutta poliittinen tahto niiden käyttämiseen puuttuu ja geopolitiikan vahvistuminen korostaa entisestään isojen maiden roolia. Henkilökohtaisesti en usko EU-armeijan syntymiseen, Soini linjasi.
Stubb puolusti,
Soini eri mieltä
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi olevansa samaa mieltä tasavallan presidentin kanssa, ettei Suomen kannata vähätellä Euroopan unionin puolustuksen kehittämistä.
– Onko tämä realismia vai ei? Realismia on se, että puolustuksen ydin on edelleen Natossa. Mutta sellaisen maan, joka ei ole Natossa, kannattaa tukea EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä, Stubb totesi.
Soini vastasi tähän, että on tärkeää tehdä voimavarayhteistyötä hankinnoissa ja huoltovarmuudessa. Mutta viime viikolla Latviassa ei EU-armeija ollut sanallakaan esillä EU-maiden ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajien kokouksessa.
– Tapasin eilen Ojars Kalninsin, joka on Latvian ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja kysyin häneltä, mitä tästä Baltiassa ajatellaan. Ajatus voi olla kaunis, mutta heidän puolustusratkaisunsa on Nato ja tulee olemaan. Hieman minä epäilen, että tästä mitään isompaa tulisi, koska samalla lailla Baltian maiden kanssa ajattelevat muun muassa Tanska ja Iso-Britannia, Soini muistutti.
Vasemmisto vastusti
Vasemmistoliiton Annika Lapintie piti ajatusta EU:n yhteisestä armeijasta kuolleena syntyneenä.
– Mielestäni EU ja Nato täytyy pitää kirkkaasti erillään ja EU:n sisällä täytyy olla tilaa myös puolueettomille toimijoille, Lapintie korosti.
Sen sijaan laajempi yhteistyö Ruotsin kanssa sopii Lapintielle hyvin.
– Kaksi liittoutumatonta maata – niiden tiivistyvä yhteistyö voisi olla vaihtoehto sotilasmenojen kasvattamiselle, se on vaihtoehto Nato-lähentymiselle, Lapintie korosti.
Stubb muisteli etupiiriajattelun, valtapolitiikan ja voimankäytön palanneen Euroopan rajoille Georgian sodassa 2008 ja Ukrainan konflikti jatkaa siitä.
– Olemme siirtymässä kohti sellaista aikakautta, jolloinka näemme pitkäaikaisia konflikteja, joko jäätyneitä tai tavalla tai toisella sulaneita konflikteja, tästä esimerkkinä ne kuusi, jotka ovat tällä hetkellä meidän lähiympäristössämme, Stubb pahoitteli.
– Kuten mielestäni ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini hyvin havaitsi, monen suomalaisen turvallisuudentunnetta on viime aikoina koeteltu, Stubb sanoi todeten kuitenkin, ettei Suomella ole syytä hätään eikä Itämeren alueen jännite ole liiemmin kasvanut.
Stubb muistutti jälleen kerran Lapintietä siitä, ettei Suomi ole liittoutumaton, vaan vain sotilasliittoon kuulumaton maa.
Soini: Suomi päättää
isäntämaatuesta
Markus Mustajärvi (vr.) muistutti isäntämaasopimuksesta, jolla Suomi voi tukea Naton joukkoja. Soini vastasi tähän.
– Suomi päättää kaikissa oloissa itse ja oman lainsäädäntönsä mukaisesti ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia. Suomi ei esimerkiksi sitoudu yhteisymmärryspöytäkirjalla vastaanottamaan Suomeen vieraita joukkoja tai sallimaan niiden kauttakulkua, Soini painotti.
Veli-Pekka Leskelä