Eduskunnan talousvaliokunnan perussuomalainen valiokuntavastaava Kaj Turunen vaatii hallitusta lopettamaan keskinäisen riitelyn elvyttämisen tarpeellisuudesta, koska ilman sitä Suomen talous ei lähde nousuun.

Sekä lainaa että myyntejä

Talousvaliokunnan vaikuttaja ja itsekin yrittäjä Kaj Turunen katsoo, että molempi parempi:
”Tässä tilanteessa voi myydä jonkin verran valtion omaisuutta mutta lainaakin voi ottaa, koska meillä on käytännössä nollakorko. Molemmat työkalut pakista voidaan ottaa käyttöön. Myöskään siis velanotto ei voi olla poissuljettu mahdollisuus. Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kerätty 2000-luvulla liikaa työeläkemaksuja peräti miljardin euron verran. Nyt eläkevakuutusyhtiöt aikovat palauttaa näitä maksuja, mutta useinkaan ei ole enää olemassa yritystä, jolle liikaa perittyjä maksuja voisi palauttaa. Minun mielestäni tuo summa voitaisiin rahastoida ja käyttää pk-yritysten tukemiseen ja sitä kautta luoda uusia työpaikkoja”, visioi Turunen.

Tasapuolista elvytyspolitiikkaa

Kaj Turusella on mielessään useita elvytyskohteita:
”Esimerkiksi elvytysvaroja voitaisiin käyttää keskeneräisten tiehankkeiden loppuun saattamiseen ja jopa uusien teiden rakentamiseen, tietysti myös homekoulujen korjaamiseen. Mutta elvytyskohteiden valinnassa on toimittava niin, että elvytystoimet tukevat tasapuolisesti koko elinkeinoelämää – ei voi ajatella, että tuetaan vain maa- ja talonrakennusalaa.
”Muun muassa matkailua olisi tuettava osana palvelusektorin elvytystoimia. Meidän matkailutulomme ovat nimittäin tällä hetkellä isommat kuin Suomen vientitulot, joten matkailuun kannattaa satsata vastakin. Arvioisin, että kaiken kaikkiaan elvytykseen olisi laitettava miljardin euron verran, ehkä enemmänkin.
”Ja kaikki mahdolliset elvytyskohteet on huolellisesti katsottava aivan tapauskohtaisesti. Se on kuitenkin varmaa, että elvytys tehoaa. Se esimerkiksi lisää työllisyyttä, nostaa ostovoimaa ja kasvattaa sekä valtion että kuntien verotuloja”, muistuttaa talousmies Turunen.

Isänmaallista talouspolitiikkaa

Turusen mukaan elvytyksestä huolimatta ei pidä unohtaa säästämistä:
”Säästötoimia on harjoitettava elvytyksen rinnalla. Voimme aivan hyvin säästää sadan tuhannen miljoonan euron vuosittaisesta kehitysavusta. Kehitysapumme on toteutettava entistä pienemmällä rahalla mutta myös entistä tehokkaammin. Suomalaiset voivat myös antaa kehitysapua vapaaehtoisesti.
”Missään tapauksessa ei enää pidä sitoutua uusiin vastuisiin ja uusiin tukipaketteihin, joissa velkarahalla maksetaan muiden maiden velkoja”, jyrähtää Turunen.

Seppo Huhta