

Kansanedustaja Hongisto oikaisee Ilkka-lehden uutista: En ole vaatinut poliisien määrää vähennettäväksi
Kansanedustaja Reijo Hongisto (ps) torppaa sanomalehti Ilkan julkaiseman uutisen, jossa lehti väittää Hongiston vaatineen poliisien määrän vähentämistä. Hongisto haluaa päinvastoin lisätä poliisin virkoja.
Eduskunnassa keskusteltiin 24.5.2016 sisäisen turvallisuuden selonteosta. Ilkka kirjoitti seuraavasti:
”Reijo Hongisto (PS) vastasi, että taloustilanne on muuttunut kahden vuoden aikana, joten poliisien määrää on vähennettävä. Hän viittasi myös maahanmuuton tuomiin kuluihin, jotka vaikuttavat Hongiston mukaan poliisin resursseihin.”
Hongisto tyrmää Ilkan tulkinnan. Hän kertoo päinvastoin haluavansa kasvattaa poliisien määrää.
– Jutussa laitetaan minun suuhuni sanoja joita sieltä ei ole tullut. Lukeepa tuota tekstiä millä tavalla tahansa, se näyttää siltä, että minä, 27 vuotta poliisin virkamerkkiä kantaneena vaadin poliisien määrää vähennettäväksi, Hongisto toteaa Ilkan julkaisemasta uutisesta.
Hongisto kiteyttää kolmen 24.5.2016 täysistunnossa käyttämänsä puheenvuoronsa sisällön:
– En halua vähentää poliisien määrää – päinvastoin haluan lisätä poliisin virkoja. Turvapaikkabisnekseen valuu vuosittain noin miljardi euroa. Tulevaisuudessa lasku tulee kasvamaan. Meidän on tehostettava ilman perusteita maahamme tulleiden henkilöiden karkottamista. Tällä tavalla säästyneet eurot on kohdennettava suoraan sisäiseen turvallisuuteen. Poliisi ei ole ainoa sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen. Poliisin lisäksi resurssipulasta kärsi hätäkeskuslaitos, rajavartiolaitos, tulli ja oikeuslaitos. Koko ketju on saatava kuntoon, jos mielimme palauttaa kansalaisten luottamuksen turvallisuusviranomaisiin, Hongisto sanoo.
Hongisto listaa blogissaan tiistaina 24.5 Eduskunnassa käyttämänsä kolme puheenvuoroa:
1. puheenvuoro:
”Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuspolitiikka on ennakoivaa ja etupainotteista. Tämän päivän poliisien määrä on seurausta edellisten hallitusten toimista. Sipilän hallitus on vuoden verran ollut toimissaan eikä nyt ole vielä näillä nykytoimillaan kyennyt vaikuttamaan tällä hetkellä olevien poliisien määrään.
SDP:n ryhmäpuheessa todettiin, että viime kaudella perussuomalaiset tekivät välikysymyksen ja silloin perussuomalaisille oli 7 500 poliisia liian vähän. On varmaan rehellistä myöntää, että taloustilanne oli silloin aivan erilainen kuin se on tällä hetkellä. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Meille on ilmaantunut noin miljardin euron tilaamaton ja ylimääräinen lasku — ja jätän ajanpuutteen vuoksi sanomatta, mistä tuo lasku on tullut. Tämä raha on pois myös poliisin toiminnasta. Miljardilla eurolla palkattaisiin monta poliisia, taikka edes puolella siitä.”
2. puheenvuoro
”Arvoisa puhemies! Monissa puheenvuoroissa on kiinnitetty huomiota poliisien määrään, ja kun ministeri tuossa totesi, että jos mennään tasaisen juoksun taulukolla ja kehyksen mukaan, poliisien määrä putoaisi tuohon 6 500:aan, ja nyt on monissa puheenvuoroissa todettu, että hallitus pysäyttää sen 7 000:een. Minä ainakin ymmärrän ja tulkitsen tämän asian näin, että hallitus aikoo kohdentaa poliisille lisää rahaa. Kysynkin nyt ministeriltä, joka herkistyy kuuntelemaan tätä minun kysymystäni: olenko minä tulkinnut ja ymmärtänyt asian oikein, että poliisille löytyy rahoitusta niin paljon, että se vähintään pysähtyy tuohon 7 000:een?
Sitten veljille vasemmistosta, elikkä SDP:lle, kysymys, kun hallituksia tulee ja menee: jos ja kun te sitten tulevaisuudessa olette hallitusvastuussa, niin sitoudutteko tässä nyt juhlallisesti lupaamaan, että teidän ollessanne hallituksessa poliisien määrä on vähintään se 7 200?”
3. puheenvuoro
”Arvoisa rouva puhemies! Kävimme tänään vilkkaan ja rakentavan keskustelun sisäisestä turvallisuudesta. On ilo huomata, että jokainen salissa puheenvuoron käyttänyt edustaja oli huolissaan poliisien määrästä. Meitä on liian vähän, totesivat poliisitkin omassa mielenilmauksessaan marraskuussa 2014. Suunnitellun kehyksen mukaan hallituskauden lopulla olisi poliiseja vain noin 6 500. Tällaiseen henkilömäärään kehyskaudelle kaavaillut rahat riittävät.
Ministeri Orpo totesi tänään puheessaan moneen kertaan, että poliisien määrässä 7 000 henkilötyövuotta on alaraja, sen vähemmällä poliisimäärällä me emme tule toimeen. Minä ymmärrän, että taloudellisesti erittäin niukkana aikana on säästettävä. Sisäinen turvallisuus on kuitenkin sellainen oikeushyve, josta ei voida enää tinkiä. Minä tulkitsen ministeri Orpon puheen niin, että hallitus on kaikessa hiljaisuudessa lisäämässä poliisin rahoitusta niin paljon, että me kykenemme maksamaan palkan vähintään 7 000 poliisille. Puhutaan noin 20 miljoonan euron lisämäärärahasta. Tämä on syytä panna merkille ja olla tyytyväinen, että saamme vihdoin pysäytettyä poliisivirkojen vähenemisen. Minä uskon ja luotan edelleen suomalaiseen poliisiin ja siihen, että poliisi kykenee selviämään nykyisistä tehtävistään. Jos tehtävät jostain syystä lisääntyvät, on poliisin resursseja lisättävä tarpeen mukaan.
Tänään käsitellään sisäisen turvallisuuden selontekoa ja tämän selonteon pohjalta lähdetään laatimaan varsinaista strategiaa.
Arvoisa rouva puhemies! Luotan siihen, että strategia perustuu vähintään 7 000 poliisin työpanokseen. — Kiitos.”
Hongisto päättää bloginsa sanoihin:
– Minulle ja todella monille poliisikollegoilleni tuli tuosta STT:n tekemästä ja maakuntalehti Ilkassakin julkaistusta viestistä se kuva että minä olisin eduskunnan täysi-istunnossa vaatinut poliisivirkojen vähentämistä. Koska tämä ei pidä paikkaansa, tulkitsen uutisen siltä osin perättömäksi ja valheelliseksi ja hämmästelen että miten mediat joiden päätoimittajat vaativat sosiaalisessa mediassa toimivilta totuudessa pysymistä, lipsuvat siitä itse.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.