

PS ARKISTO
Kansanedustaja Sara Seppänen: Ympäristölainsäädäntö on Suomessa kunnossa, valvontaan tarvitaan lisää resursseja
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kuvaa Suomussalmella tapahtunutta jokihelmisimpukoille tuhoa aiheuttanutta ympäristövahinkoa järkyttäväksi. Seppänen näkee kuitenkin, että Suomessa lainsäädäntö sinänsä on kunnossa.
Kansanedustaja Sara Seppänen katsoo, että Suomessa on jo tällä hetkellä hyvä ympäristölainsäädäntö ja että metsäteollisuus toimii vastuullisesti. Seppäsen mukaan velvoittavaa lainsäädäntöä ei tarvita enempää, vaan pikemminkin sitä, että lakeja tarkemmin noudatetaan.
Ylen aamussa tänään vierailleen Seppäsen mukaan voitaisiin kuitenkin hyvin pohtia sitä, ovatko rangaistukset riittäviä vakavista ympäristörikoksista.
Metsäyhtiö korvaa kulut
Seppänen kuvaa Suomussalmella tapahtunutta, jokihelmisimpukoille tuhoa aiheuttanutta ympäristövahinkoa järkyttäväksi.
Kansanedustaja katsoo, että laajemmin metsäyhtiöissä kuitenkin hyvin ymmärretään, että kasvava metsä ja luonto on myös yhtiöiden taloudellisen tuloksen perusta.
– Suomi on edelläkävijä metsänhoidossa sekä siinä, miten metsäteollisuus kaiken kaikkiaan toimii. Metsäteollisuudella on myös omia monimuotoisuusstrategioitaan ja kartoituksia, eli sielläkin toimitaan vastuullisesti. Tässäkin tapauksessa on jo toimittu yhtiön taholta, eli on luvattu korvata kulut.
Metsäyhtiö Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström kertoi eilen yhtiön korvaavan Suomusalmen Hukkajoen raakkutuhosta aiheutuvat kustannukset.
Lupahakemukset ja valvonta tasapainoon
Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Siren oli Seppäsen linjoilla ja totesi myös, että Suomussalmen ympäristötuhossa kyse oli kyse ennen kaikkea siitä, että olemassa olevaa lakia ei noudatettu.
– Ongelma ei siis ollut lainsäädäntö, vaan nyt toimittiin lakia vastaan. Uusi lainsäädäntö on oma prosessinsa ja ottaisi oman aikansa. Yksi vaihtoehto voisi olla rangaistusten ja korvausten pohdiskelu.
Seppänen toteaa, että ympäristön valvontaan tarvitaan jatkossa lisää resursseja.
– Suomessa ongelmana on ollut, että resursseja keskitetään vahvasti lupaprosessivaiheeseen ja vähemmän valvontaan. Tämän tasapainoon saaminen olisi tärkeää.
– Hallitusohjelman kirjauksen mukaan Elyjen ja Avien toiminta yhdistetään. Toivottavasti sitä kautta myös lupaprosessit ja valvonta saadaan paremmalle tolalle. Valvonnan tulisi olla oikea-aikaista ja oikein mitoitettua, jotta se olisi tehokasta ja vaikuttavaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jokihelmisimpukat Hans Sohlström Sara Seppänen Saara-Sofia Sirén ympäristörikos lupaprosessit ympäristölainsäädäntö metsänhoito Stora Enso valvonta ympäristövahingot Metsäteollisuus
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.