Vielä vähän aikaa sitten yhdysvaltalainen valtamedia, kuten CNN, ja Clintonin kannattajat puhuivat valemediasta horjuttaakseen konservatiivisen median uskottavuutta. Nyt CNN antaa palstatilaa viestinnän tutkijoille, joiden mielestä käsite fake news ei enää tarkoita mitään.

Valemedian käsitteellä on pitkät juuret. Saksassa termiä Lügenpresse eli valelehdistö käytettiin jo 1800-luvun puolivälin jälkeen halveksuvasti sellaisesta mediasta, joka ei vastannut omaa maailmankuvaa.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan sillä viitattiin Saksassa ulkomaiseen mediaan. Hitler puhui valhemediasta 1920-luvulla hyökätessään natseja vastustavaa lehdistöä vastaan. Turvapaikanhakijakriisin aikana maahanmuuttokriittinen Pediga kutsui ongelmia hyssyttelevää valtamediaa Lügenpresseksi.

Yhdysvalloissa fake news ja fake news media -termejä ovat viime vuosina käyttäneet niin valtamedia Donald Trumpista kuin Trump itse Clintonia suosivista välineistä, kuten CNN:stä.

Valemedia ei enää tarkoita mitään

Nyt CNN on julkaissut kahden tutkijan mielipidekirjoituksen, jonka keskeinen sanoma on, että koko valemedian käsite joutaisi eläkkeelle, koska kukaan ei enää tiedä, mitä sillä tarkoitetaan.

– Vuosi sitten näin ei ollut. Termi oikeasti tarkoitti jotakin. Se kuvasi tietynlaista nettisivustoa, jonka ulkoasu vastasi ammattimaista uutissivustoa, mutta jonka sisällöt olivat kokonaan keksittyjä, tutkijat Hossein Derakhshan ja Claire Wardle kirjoittavat.

Tänä vuonna termi on muuttunut merkityksettömäksi. Se on alkanut kuvata mitä tahansa informaatiota, josta joku muu ei pidä, ja poliitikot ovat oppineet käyttämään sitä hyväksi hyökätäkseen riippumatonta journalismia vastaan, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimusten mukaan myös Yhdysvaltain ulkopuolella yhä useammin uskotaan, että valtamedia julkiasee sepitettyjä tarinoita. Valeuutinen on hankala termi myös siksi, että se kuvaa huonosti esimerkiksi venäläisten trolleja Facebookissa – eihän Facebook-keskustelussa ole kyse uutisista, tutkijat pohtivat.

– Entäpä satiirisivustot? Tai harhaanjohtavat otsikot, jotka on kirjoitettu vain houkuttelemaan liikennettä sivustolle?

Misinformaatio, disinformaatio ja malinformaatio

Derakhshan ja Wardle ehdottavat uudessa Euroopan Neuvostolle kirjoittamassaan raportissaan Information Disorder kolmea uutta termiä selventämään ajattelua ja keskustelua.

Misinformaatiosta on kyse, kun jutussa on tahaton virhe, kuten esimerkiksi silloin kun tilastoja tai sitaatteja tai harhaanjohtavaa kuvituskuvaa käytetään ilman pyrkimystä johtaa harhaan.

Disinformaatiosta on kyse, kun virheellistä tai vääristeltyä informaatiota tai kuvitusta tarkoituksellisesti käytetään jonkun vahingoittamiseksi. Tutkijat käyttävät tästä esimerkkinä Venäjän Facebook-mainoksia, jotka oli kohdennettu yhdysvaltalaisiin äänestäjiin.

Malinformaatiosta on kyse, kun aitoa informaatiota käytetään aiheuttamaan vahinkoa jollekin. Tästä on kysymys esimerkiksi kostopornossa eli alastonkuvien luvattomassa jakamisessa.

Sosiaalinen media on visuaalinen ja emotionaalinen väline

Derakhshanin ja Wardlen mukaan sosiaaliseen mediaan liittyy kaksi uutta ja erilaista piirrettä, jotka ovat muuttaneet informaatiosodankäynnin luonteen.

Ensinnäkin disinformaatiota voi halvalla välittää sitoutuneiden vapaaehtoisten ja maksullisten toimijoiden sekä automaattisten bottien avulla.

Toisekseen informaatiolähteistä on tullut yhä enemmän sosiaalisia ja siksi myös aiempaa visuaalisempia ja emotionaalisempia. Kun luottamus instituutioita kohtaan heikkenee, ihmiset turvautuvat tiedonhankinnassa enemmän lähimpiin verkostoihinsa eli perheeseen ja ystäviinsä.

Sosiaalisen median ja television yhdistelmä tarjoaa tutkijoiden mielestä mahdollisuuksia sensaatiohakuisille poliitikoille, jotka osaavat taitavasti käyttää hyväkseen sosiaalisen median mainonnan kohdennusmahdollisuuksia.

Derakhshanin ja Wardlen mukaan disinformaation levittäjiä vastaan ei ole helppoja ratkaisuja.

– Viime kädessä vain logiikka ja kriittinen ajattelu voi pelastaa meidät manipulaation ansalta.

Suomen Uutiset