Kelan mukaan uusi arabiankielinen palvelu tukee kotoutumista, Ville Tavio: “Päin vastoin, motivaatio opetella suomen kieltä vähenee. On lisäksi uusi vetovoimatekijä”

Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) on jättänyt eduskunnassa tänään keskiviikkona kirjallisen kysymyksen Kansaneläkelaitoksen uudesta arabiankielisestä puhelinneuvonnasta. Kela tarjoaa palvelua arabiaksi kolmena päivänä viikossa puhelimitse kautta maan.

Tavio katsoo, että julkisten palveluiden muuttaminen arabiankielisiksi merkitsee, ettei Suomi vaadi maahanmuuttajien opettelevan suomen kieltä.

Kelan tiedotteen mukaan uuden palvelun avulla halutaan tukea kotoutumista ja vähentää tulkkien tarvetta Kelassa asioitaessa.

– On ilmeinen riski, että arabiankielinen neuvonta yhteiskunnan tukien saamiseksi päin vastoin hankaloittaa kotoutumista. Jos tällaisia palveluita on arabiankielisille tarjolla heidän omalla äidinkielellään, motivaatio opetella Suomessa suomen kieltä vähenee. Uudistus toimii siis tarkoitustaan vastaan, Tavio moittii.

Tavio varoittaa, että jos maahanmuuttajat eivät opettele suomea, kielen osaamattomuus johtaa segregaatioon ja rinnakkaisyhteiskunnan syntymiseen.

– Avain kotoutumiseen on suomen kielen opiskelu. Siitä, että samassa valtiossa asuvat ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, ei ole historiallisesti koskaan seurannut hyvää ihmisille, Tavio sanoo.

Tavion mielestä Kelan arabiankielinen palvelu on lisäksi uusi vetovoimatekijä elintason perässä muuttaville turvapaikanhakijoille.

– Suomen ei pidä lisätä järjestelmiinsä yhtäkään vetovoimatekijää haittamaahanmuutolle, Tavio vaatii.

Lisää aiheesta

Suomen Uutiset kertoi lokakuussa Kelan arabiankielisestä palvelusta, jossa iloinen naisjuontaja tuputtaa Kela-palveluita turvapaikkaprosessin läpäisseille. Moni lukijoista oudoksui sitä, miksi käsittelyruuhkassa ja rahapulassa sinnittelevä laitos mainostaa rahanjakopalveluitaan ulkomaalaisille.

Lue juttu täältä:

Kelan rahat uhkaavat loppua, tukea leikattu tuhansilta – tuputtaa silti iloisella videolla tukea turvapaikanhakijoille, vaikka pääkaupunkiseudun asiakkaista jo kolmasosa vieraskielisiä