

Vesa Moilanen
Kenen niskaan Italian pankkien tappiot sysätään?
Italian pankit ovat olleet kovassa myllerryksessä kuluvana vuonna. Vuoden alusta markkinat huolestuivat italialaispankkien suuresta tuottamattomien luottojen määrästä. EU:n uudet sijoittavastuusäännöt astuivat tuolloin voimaan. Toisen kerran markkinat alkoivat hermoilla, kun britit äänestivät itsensä kansanäänestyksessä pois EU:sta.
Italialaispankkien ongelmaluottojen määrä on noin 360 miljardia euroa. Ongelma ei ole uusi, mutta maa ei ole puuttunut tähän valtavaan ongelmaan riittävän nopeasti. Vuoden alusta voimaan astuneet uudet säännöt eivät salli enää veronmaksajien rahojen käyttöä pankkien pääomituksessa, ellei sijoittajia aseteta samalla tappioiden kattajiksi.
Italian keskuspankin johtaja Ignazio Visco on todennut, ettei valtion apua voi sulkea pois.
Yhdysvaltalaispankki JP Morganin mukaan italialaispankkien pääomavaje voi nousta jopa 40 miljardiin euroon. Italialaiset finanssiyritykset kasasivat noin viiden miljardin euron Atlas-pääomitusrahaston. Rahaston idea oli saada isot pankit turvaamaan pienten pankkien epävarmuudet. Rahasto osoittautui kuitenkin liian pieneksi.
Valokeilassa on ollut erityisesti maailman vanhimmaksi pankiksi nimetty Banca Monte dei Paschi di Siena. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan ongelma on kuitenkin Italiassa laajempi.
Sisäpoliittinen paine
Vaadittu sijoittajavastuu on kuitenkin poliittisesti vaikea pala nieltäväksi. Sosialidemokraateilla on tiiviit kytkökset Monte dei Paschiin. Demokraattipuoluetta edustavan pääministeri Matteo Renzin tulisi määrätä lukuisia piensijoittajia vastaanottamaan tappioita, mutta hän on tähän haluton. Omat äänestäjät voisivat maksaa potut pottuina esimerkiksi myöhemmin tänä vuonna järjestettävässä kansanäänestyksessa, jossa äänestetään perustavanlaatuisista muutoksista maan poliittiseen järjestelmään. Renzi ottaisikin mieluummin tappiot valtion kontolle.
Renzin oljenkortena voi toimia Euroopan keskuspankin tekemä pankkien rasitustesti. Testin tulokset on määrä julkaista heinäkuun lopussa. Mikäli rasitustesteissä ilmenee pääoma-aukkoja, ne voitaisiin pääomittaa ennakkoon veronmaksajien kukkaroista.
Italialaispankkien korostuvat EKP:n rahapolitiikan vuoksi. EKP pitää ennätysmatalaa korkotasoa, mikä on vaikeuttanut eurooppalaispankkien tuloksen tekoa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.