Kielialoite keräsi eduskunnassa pitkän keskustelun

Eduskuntaan jätetty kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta kirvoitti torstai-iltana kansanedustajat pitkään keskusteluun, joka käsitti yli 80 puheenvuoroa.

Yli 60 000 nimeä kerännyt aloite jätettiin eduskuntaan pari viikkoa sitten ja nyt se tuli lähetekeskusteluun. Kansanedustajat ottivat asiaan kantaa molemmilta puolilta, mutta perussuomalaisten vahvasti kannattama esitys sai puoltavia kannanottoja myös monilta muiden puolueiden edustajilta.

”Äänestys omantunnon mukaan”

Kokoomuksen Pauli Kiuru aloitti keskustelun toteamalla, että pakon poistaminen ei vaarantaisi ruotsin kielen osaamista Suomessa, mutta se parantaisi halua opiskella ruotsia. Kiurun mukaan myös alueelliset erot pitäisi huomioida niin, että kaksikielisillä paikkakunnilla ruotsin asema voisi säilyä ja jossain muualla voitaisiin puhua muuta kieltä. Vapaaehtoisuus ei olisi Kiurun mukaan ristiriidassa perustuslain kanssa.

– Toivon, että kansanedustajat voisivat toimia asiassa omantuntonsa mukaan, Kiuru vielä toivoi.

Tämä on myös perussuomalaisten ja muiden kansalaisaloitetta kannattavien edustajien toiveissa. Pariin otteeseen todettiin, ettei kieliasian pitäisi olla sen vähempää omantunnon asia kuin tasa-arvoisen avioliittolainkaan.

Vanhat puolueet jyräävät

Jos äänestys menee puoluekurin mukaan, vanhat puolueet jyräävät esityksen selvästi, vaikka lähes puolet kansanedustajista on ilmoittanut kannattavansa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta mielipidetiedustelussa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö sanoi, ettei pakkoruotsin poisto ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, mutta ristiriitaa voi tulla, jos kansanedustajat pakotetaan äänestämään puoluekurin mukana omatuntoaan vastaan.

– Eikö kansalaisaloitteen idea ollut tuoda asioita eduskunnassa todelliseen päätökseen? Niinistö kysyi.

– Ja kun pakkoruotsia perustellaan paljon Suomen yhteyksillä Pohjoismaihin, niin eiväthän Pohjoismaat usein edes noteeraa Suomea pohjoismaaksi – emmekä me viikinkejä olekaan, vaan fennougreja. Esitänkin englannin käytön lisäämistä pohjoismaisissa yhteyksissä liike-elämän tapaan, Niinistö ehdotti.

Puute portugalin ja kiinan osaajista

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner muistutti Elinkeinoelämän keskusliiton toivoneen pakkoruotsista pääsemistä, jotta suomalaisten kielitaito monipuolistuisi. EK:n mukaan liike-elämä tarvitsisi portugalin ja kiinan osaajia – Suomella on pitkä Venäjän raja, mutta ei tarpeeksi venäjän osaajia.

– Suomi antaakin tasoitusta esimerkiksi Ruotsille, jossa opiskellaan kiinaa. Suomi ja ruotsi ovat molemmat harvinaisia kieliä, joilla ei kauppaa käydä, Ruohonen-Lerner huomautti.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoi varsin sovinnollisesti pitävänsä kaikkia kieliä hienoina, ruotsiakin, ja opiskelleensa myös saksaa, minkä on jo unohtanut.

– En kannnata ruotsin pakkoa, mutta kannatan sen opiskelua, hän sanoi.