EU:n 750 miljardin elvytyspakettiin kohdistuu valtavia odotuksia Euroopassa. Ne voivat olla suuresti ylimitoitettuja. EU ottaa ensimmäisen kerran yhteistä velkaa antaakseen jäsenmaille suoraa tukea eli avustusta ja edullista lainaa.
Komissio on tähdentänyt, että rakenteellisilla uudistuksilla ja investoinneilla tulisi vahvistaa talouksien pitkän ajan kilpailukykyä, tuottavuutta ja vakautta.
Saksa ja Ranska julkistivat vapun tienoilla omat ohjelmansa. Yhteisessä tiedotustilaisuudessa valtiovarainministerit Olaf Scholz ja Bruno Le Maire hehkuttivat elvytyssuunnitelmiaan, joilla pannaan vauhtia elvytykseen ja uudistuksiin.
Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen tarkastelee kirjoituksessaan varsin kriittiseen sävyyn näitä ohjelmia, Kauppalehti 4.5.2021, otsakkeella ”Saksan ja Ranskan paketit vaisuja”. Hän toteaa, että Saksassa puhutaan jo saamattomien tandemista, joka voi vaarantaa koko elvytyspaketin. Hän arvioi, että unionin suurimpien maiden ohjelmat eivät tule lunastamaan lupauksia.
Saksan ja Ranskan ohjelmat on koottu hätäisesti. Ne pikemminkin vahvistavat epäilyjä siitä, että tukimiljardeilla rahoitetaan jo olemassa olevia hankkeita ja että vaikeimmat rakenneuudistukset siirretään hamaan tulevaisuuteen.
Todellisuudessa käynee niin että Suomessakin hehkutettuja uusia markkinoita avautuu sittenkin odotettua vähemmän. Esimerkiksi Saksan EU-rahoista 80 prosenttia menee Nurmisen mukaan hankkeisiin, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa. Ranskassa suhde on suunnilleen sama.
Eläke- ja veroremontteihin kyllä viitataan, mutta niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Saksassa ei edes tiedetä millainen hallitus maalla on syyskuun vaalien jälkeen. Ranskan ohjelmassa mainitaan työttömyysturvan uudistaminen, joka jo muutenkin on ollut hallituksen ohjelmassa. Jos Saksan ja Ranskan ohjelmat lässähtävät, samoin voi käydä Italialle ja muillekin maille.
Ohjelmien tehokasta valvontaa on on korostettu kovasti muun muassa Suomen hallituksen taholta. Tätä Nurminen kuten monet muutkin epäilevät. Komission kyky valvoa EU:n budjetin varoja on ollut monelta osin leväperäistä aiemminkin. Nurmisen arvion mukaan toistaiseksi kaikki viittaa siihen, että ainakin etukäteisvalvonnassa Brysselin EU-komissio on ollut liian joustava. Tähän voidaan lisätä, että kyseessä on satoja, ellei jopa tuhansia hankkeita. Komission osaaminen ja aikataulut eivät riitä investointihankkeiden tehokkaaseen seurantaan ja valvontaan. Tehottomia hankkeita syntyy, osa rahoista menee korruptioon varsinkin eteläisissä jäsenmaissa ja osa rahoista menee kulutukseen. Ainoastaan pääomamarkkinoilla toimivat pystyisivät kunnolliseen hankkeiden arviointiin ja valvontaan. Komissio onkin ottanut uuden Gosplanin roolin.
(Toim huom: Gosplan oli entisen Neuvostoliiton valtiollinen talouden suunnittelukomitea.)
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Elokapinan sisäiseltä keskustelupalstalta tihkuu erittäin huolestuttavia viestejä.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Tällä hetkellä Suomen ylivoimaisesti suosituin kansalaisaloite ajaa anarkistiliike Elokapinan kieltämistä. Lainsäädäntöuudistusehdotuksen ja ryhmittymän lakkauttamisen lisäksi aloite samalla lähettää vahvan viestin radikaalisti toimiville ympäristöaktivisteille. - Viesti on selvä. Kansa ei hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa. Mielenosoittaminen ja sananvapaus ovat tärkeitä asioita mutta asiat täytyy hoitaa lakien ja asetusten mukaan, aloitteen tekijät kertovat Suomen Uutisille.
Punainen armeijakunta (RAF) oli Saksan liittotasavallassa 1970-luvulla vaikuttanut äärivasemmistolainen terroristiryhmä, jonka tavoitteena oli kommunistinen kansannousu. Baader-Meinhof-ryhmänä tunnettu RAF vastusti kapitalismia. Se murhasi iskuissaan kymmeniä ihmisiä.
Sunnuntai-iltojen ohjelmapaikoille on kiihtyvään tahtiin ilmestynyt sellaisia klassikkouusintoja, kuin ”Laitaoikeisto jyräsi voittoon” ja ”Vaalitulos: YLE hävisi jälleen”. Viimeisin versiointi ja mediaväen vaikerointi nähtiin sunnuntaisissa Itävallan parlamenttivaaleista, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Helsingin Kaisaniemen kupeilla usein liikkuva perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen näkee puistossa päivittäin Suomen sisäisen turvallisuuden löperöjen ratkaisujen ja sinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat käsinkosketeltavina.
Center for Peace Communications -keskuksen (CPC) uusi dokumenttisarja "Hizbollahin panttivangit" todentaa Hizbollahin tekemät järkyttävät seksuaalirikokset. Sen taistelijat seksiorjuuttivat ja joukkoraiskasivat syyrialaisnaisia.
