Kokoomuksen ajo kaksilla rattailla kiihtyy: Pertti Salolainen korosti eurokriittisyyttään Ylen Ykkösaamussa

Kokoomuksen huoli kansan eurokritiikistä kuuluu euromyönteisimpienkin poliitikkojen puheissa, vaikka koville se ottaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen koetti esiintyä Ylen Ykkösaamussa sekä euromyönteisenä että -kriittisenä. Hänen mielestään eurokriittisyys ei kuulu pelkästään perussuomalaisille, joita keskustelussa edusti kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Jussi Halla-aho.

– Mutta mitä tulee eurokriittisyyteen ja kritiikkiin EU:ta kohtaan – niin enhän minäkään voi hyväksyä sitä, että joillakin ryhmillä olisi erioikeus olla kriittisiä EU:ta kohtaan. Minäkin olen kriittinen monia EU:hun ja euroon liittyviä asioita kohtaan. Olisi aivan ihmeellistä, jos hyväksyisimme kaiken, mitä EU tekee. En minä sitä hyväksy eikä puolue sitä hyväksy. Eikä Suomen pidä sitä hyväksyä. Suomella pitää olla omat tavoitteet, omaa kritiikkiä EU:ta kohtaan silloin kun se on perusteltua, Salolainen pyöritteli ja korosti toisessa kohdassa vielä, ettei hänkään ole liittovaltiofani.

– Jotkut puolueet haluavat leimautua EU- ja eurovastaisiksi. Suomen perussuomalaiset eivät halua hajottaa EU:ta, eivät luopua eurosta, he ovat siis kriittisiä eräisiin piirteisiin EU:ssa. Niin minäkin olen. Ja minulla on oikeus olla. Joitakin asioita pitää korjata. Mutta lähtökohtaisesti EU on Suomelle tärkeä ja välttämätön ja on tärkeää, että rakennamme sitä hyvään suuntaan, Salolainen jatkoi.

Molemmat oudoksuivat Olli Rehnin moitteita

Niin Salolainen kuin Halla-ahokin ihmettelivät talouskomissaari Olli Rehnin (kesk.) taannoista kannanottoa, jossa hän varoitti eurokriittisten puolueiden menestyksen kasvusta niin kansallisissa kuin europarlamentissa. Perussuomalaistenkin hän katsoi vaikeuttaneen päätöksentekoa Suomessa.

– Minä myös oudoksun Olli Rehnin kantaa. Hän puhui tässä ilmeisesti enemmän EU:n kuin Suomen kannalta, Salolainen arvioi.

Halla-ahon mielestä suhtautuminen europolitiikkaan muistuttaa jo kaksipuoluejärjestelmää, jossa vanhat puolueet suhtautuvat Euroopan integraatioon ja EU:n kehitykseen myönteisesti ja perussuomalaiset, jotka epäilevät menon mielekkyyttä. Koetteko kuuluvanne niihin, joista Rehn nyt varoittaa? toimittaja kysyi.

– No epäilemättä, Rehn viittasi kotimaiseen politiikkaan ja perussuomalaisiin. Hän voi itse tarkentaa, jos näin ei ollut. Suomen tulee muiden EU-jäsenmaiden tavoin puolustaa omaa kansallista etuaan suhteessa muiden maiden kansalliseen etuun, mutta myös EU:n jäsenmaiden pitäisi yhdessä puolustaa EU:n intressejä suhteessa EU:n ulkopuoliseen maailmaan. Tämä koskee esimerkiksi maahanmuuttajia, siirtolaispolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa, kauppapolitiikkaa, Halla-aho tiivisti.

– EU ei ole suinkaan kauttaaltaan kelvoton viritelmä. Se tarjoaa erittäin paljon työkaluja sellaisten ongelmien hoitoon, jotka ovat yleiseurooppalaisia ja joita on järkevää hoitaa yhdessä.

Äänestysohjeet oudoksuttivat

Salolaiselta kysyttiin, pitääkö suomalaisille antaa Rehnin tapaan äänestysohjeita, kuten hänen kantansa voi tulkita.

– Hiukan kyllä oudoksuin sitä, miten Rehn sanoi tämän asian, Salolainen hämmästeli.

Salolainen sanoi ymmärtävänsä taustalla olevan virityksen: Rehn ei sanonut pelkästään Suomen näkökulmasta, vaan myös talouskomissaarina. Hän näki myös Ranskan Le Penin ja Hollannin ja Englannin ääripuolueiden kannalta. Hän sanoi ymmärtäneensä niin, että jos nämä menestyvät hyvin seuraavissa eurovaaleissa, niin siitä voi tulla hyvin paljon ongelmaa, kun kaikkia asioita venkoillaan. Halla-aho jatkoi tästä:

– Kun Rehn sanoi, että kriittiset puolueet uhkaavat Eurooppaa, hän tarkoitti aivan muuta kuin mitä yleiskielessä tarkoitetaan. Hän samaistaa Euroopan ja EU:hun ja komissioon. Ja tietenkin liittovaltiokehityksen kannalta on uhka, jos europarlamenttiin nousee lisää henkilöitä, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:n liittovaltiokehitykseen. Mutta onko tämä uhka Euroopalle – niin itse sanoisin, että tämä on pikemminkin mahdollisuus Euroopalle.

Muut lietsovat huonoa imagoa tahallaan

Halla-aholta kysyttiin, kiinnostaako häntä Ranskan ja Hollannin oikeistopopulistien suunnittelema euroyhteistyö, josta myös ruotsidemokraatit ovat kiinnostuneet.

– Puoluejohto määrittelee, minkä puolueiden kanssa teemme yhteistyötä, mutta pitäisin toivottavana, että suhtauduttaisiin asiakysymyksiin asiakysymyksinä, eikä jäätäisi tarkoitushakuisesti lietsotun huonon imagon vangiksi myöskään suhteessa muihin puolueisiin.

Toimittaja tivasi puolueiden olevan jyrkän linjan populisteja ja kysyi miten se sopisi.

– No jos ajatellaan, millaista imagoa perussuomalaisista levitetään maailmalle hartiavoimin, niin luulen, että perussuomalaisetkin näyttäytyvät paljon äärimmäisempänä puolueena kuin mitä se todellisuudessa on, Halla-aho muistutti.

Ette siis ryhdy yhteistyöhön näiden ryhmien kanssa? Salolainen kysyi.

– Puoluejohto määrittää, kenen kanssa teemme yhteistyötä. Minulla ei ole asiasta ennakkoon lukkoon lyötyä kantaa, Halla-aho vastasi.

”Heitetäänkö Soinikin tuleen?”

Salolainen jatkoi toimittajan hommia vielä vanhasta tottumuksesta ja kysyi, aikovatko perussuomalaiset heittää vielä puheenjohtaja Timo Soininkin tuleen, kuten hän Rehnille ärsyyntyneenä vihjaisi?

– Minun voimani eivät riitä Timo Soinin heittämiseen mihinkään, mutta toivon hänen harkitsevan asiaa vielä painavasti, Halla-aho toivoi

Toimittaja kysyi, mitä eurokriittisten vaalivoitosta voi odottaa.

– Minulla on tunne siitä, että Rehn on oikeassa: eurokriittisiksi itseään mainostavat niin Englannissa kuin Suomessa tulevat saamaan hyvän vaalituloksen, Salolainen profetoi.

Halla-aho muistutti Salolaista, joka puhui EU:sta rauhan projektina, että EU:n poliittinen ulottuvuus on aika tuore: EU syntyi talouden pohjalta vapaakauppa-alueena.

– Niin sanotut Eurooppa-vastaisissa voimissa on kysymys kriittisestä suhtautumisesta siihen, että ohjataan poliittista kehitystä poliittisen rakenteen itse aiheuttaman taloudellisen kriisin varjolla liittovaltion suuntaan. Ja että meillä on komission kaltainen itseään ruokkiva elin, jonka tehtävä on luoda harmonisoivaa lainsäädäntöä. Jolloin se tietenkin luo sitä ja se on moottori, joka generoi liittovaltiokehitystä. Tähän me suhtaudumme kielteisesti.

Moninaisuus voi haitata yhteistyötä

Halla-ahon mielestä eurokriittisten yhteistyön ongelmana on, että EU:hun suhtaudutaan kriittisesti monista lähtökohdista: siellä on oikeistolaista, vasemmistolaista, yhteisen kriittisen rintaman luominen europarlamenttiin tulee olemaan vaikeaa.

Salolainen totesi, ettei usko olevan vahvaa liittovaltioistumista edessä, vaan pikemminkin EU keskittyy talousvaikeuksien ja euron vaikeuksien selvittämiseen. Sen jälkeen vasta katsotaan Euroopalle laajempaa suuntaa.

– Ei tässä ole liittovaltiota tekeillä.

Salolainen piti hyvänä sitä, että EU tarkastaa valtioiden budjetteja. Se antaa osviittaa siitä, milloin asiat ovat menossa pieleen.

– Kreikkakin olisi tarvinnut tätä aikoinaan, Salolainen arveli.

Halla-aho muistutti, että EU tarvitsee budjettien valvontaa vain siksi, että EU:hun ja euroon kuuluu maita, joiden ei kuuluisi olla siellä.