Perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Kelan viittomakielisten tulkkauspalveluiden kilpailutuksesta.

Kela järjestää kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut tulkkauspalvelulain nojalla. Uuden kilpailutuksen myötä tulleet muutokset uhkaavat tulkkauspalveluiden käyttäjien oikeuksien toteutumista mm. siten, että Kela suunnittelee tulkkiresurssien leikkaamista ja tulkkien matka-ajan poistamista.

”Sopimus ei saa olla sanahelinää”

Vuonna 2016 Suomessa oli 819 viittomakielen tulkkia, viittomakielen tulkkauspalveluiden käyttäjiä oli 3 987. Kela on kilpailutuksen myötä suunnitellut tulkkien määrän vähentämistä n. 500 tulkkiin.

– Suomi ratifioi vammaissopimuksen vuosi sitten. Sen tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden, myös viittomakielisten kuurojen sekä kuurosokeiden, osallistumismahdollisuuksia tasavertaisina kansalaisina. Sopimus ei saa olla pelkkää sanahelinää. Sopimus edellyttää, että vammaisilla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon jo suunnitteluvaiheesta alkaen, Kulmala muistuttaa.

– Saamani tiedon mukaan Kela on yksipuolisesti sanellut vammaisten tulkkauspalvelun uudet ehdot tekemättä yhteistyötä asiakasryhmien kanssa. Tämä loukkaa vammaisten henkilöiden oikeuksia ja on myös vastoin vammaissopimuksen tarkoitusta.

Huoli työsuhteen ehdoista

Suomen viittomakielen tulkit ry:n jäsenten keskuudessa on myös syntynyt huoli heidän työsuhteensa ehdoista. Kelan kilpailutusasiakirjojen mukaan sopimusehtoihin tulisi muutoksia, jotka koskevat mm. tulkkauksen peruuntumista ja matka-ajan korvaamista. Kyseiset ehdot koskevat kuitenkin Kelan ja palvelutuottajan välistä sopimusta. Ne eivät tule automaattisesti sovellettavaksi työntekijän työsuhteessa.

– Kysynkin millä tavoin hallitus aikoo turvata, että viittomakieliset tulkkipalvelut säilyvät riittävinä koko maassa, aikooko hallitus muuttaa viittomakielen tulkkien määrää sekä heille työstä maksettavia korvauskäytäntöjä?

SUOMEN UUTISET