Perussuomalaisten poliisi-kansanedustaja Veera Ruoho on huolissaan lasten turvallisuudesta kouluissa ja päivähoidossa. Ruohon mukaan tiedossa on useita tapauksia, joissa esimerkiksi päivähoidossa olevat lapset ovat joutuneet väkivallan uhanalaiseksi ja jopa väkivallan kohteeksi.

– Yhdessä tapauksessa lapsi löi toista lasta vatsaan ja toisessa tapauksessa mailalla päähän sekä puri lasta käsivarresta. Kolmannessa tapauksessa lapsi löi toisen lapsen isää kepillä ja neljännessä tapauksessa lapsi oli heittämässä kivenmurikalla toista lasta päähän, Ruoho kertoo.

Kiusattu vaihtaa päiväkotia

Ruohon mukaan kaikissa tapauksissa tekijä oli maahanmuuttajataustaisen perheen lapsi.

– Moni maahanmuuttajaperhe tulee kulttuureista, joissa naisten ja tyttöjen asema on perinteisesti ollut heikompi kuin Suomessa. Haluankin tietää miten Espoon kaupunki varmistaa, ettei tämä heijastu myös päiväkotilasten turvallisuustilanteeseen? asiasta valtuustokysymyksen tehnyt Ruoho kysyy.

Oman lapsen joutuminen väkivallan uhriksi on Ruohon mukaan traumaattinen tapahtuma myös vanhemmille. Moni vanhempi ei kuitenkaan uskalla ilmoittaa asiasta eteenpäin.

– Vanhemmat vaihtavat mieluimmin päiväkotia tilanteissa, joissa heidän lapsensa on joutunut eri etnistä taustaa olevan lapsen väkivallan kohteeksi. Tämä johtuu herkästä aiheesta, jossa lapsensa turvallisuudesta huolestunut ilmoittaja kokee helposti leimautuvansa rasistiksi, Ruoho sanoo.

Maassa maan tavalla

Päiväkotien henkilömitoituksilla on Ruohon mielestä erittäin haasteellista ja käytännössä mahdotonta vahtia päiväkoti-ikäisten lasten jokaista liikettä ja tekemisiä.

– Vaaratilanteita ja väkivallantekoja on käytännössä mahdotonta välttää, mutta tässä ei pidä kuitenkaan syyllistää tapahtuneista täystyöllistettyä päiväkodin henkilökuntaa, Ruoho korostaa.

Ongelmat eivät ratkea Ruohon mielestä pelkästään henkilöstöä lisäämällä.

– Turvallisuustasoa voidaan nostaa uusien riskien havainnoinnilla ja tunnistamisella. Eri etnisten taustojen takia lapsen varhaiskasvatuksessa pitää korostaa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lasten turvallisuudesta puhuttaessa ei saa olla tabuja. Kaikilla pitää olla samat pelisäännöt ja maassa eletään maan tavalla, Ruoho sanoo.

Kaupunki pitää yksittäistapauksina

Espoon kunnallisessa päivähoidossa on noin 11 000 lasta, joista yli 2 000 on vieraskielisiä. Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen ei kiellä, etteikö Ruohon mainitsemia tapauksia olisi tapahtunut. Hän kuitenkin korostaa, että kyse on yksittäistapauksista.

– Meille on iso haaste, kun tulee uusia lapsia, eikä löydykään yhteistä kieltä. Jos ei osata ilmaista sanallisesti asioita, niin silloin lapsi saattaa turhautua ja purra tai lyödä toista lasta. Kaikille lapsille opetetaan kasvatuksellisin keinoin, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, Tossavainen kertoo.

Tossavaisen mukaan hyvin haavoittuvista olosuhteista tulevien lasten kohdalla on käytössä vahvat tukitoimet ja kaikista ongelmatapauksista kerrotaan aina lasten vanhemmille.

– Emme hyssyttele ikäviä asioita, vaan ne käydään läpi vanhempien kesken. Käytämme tarvittaessa tulkkia, jotta tapahtumista ei jäisi epäselvyyttä. Valistamme myös eri taustoista tulevia suomalaisen kulttuurin pelisäännöistä.

Eri etninen tausta näkyy Tossavaisen mielestä enemmän vanhempien kuin lasten käyttäytymisessä.

– Esimerkiksi joissakin ryhmissä vanhemman on vaikea keskustella lapsen asioista naishoitajan kanssa, kun ei ole tottunut siihen omassa kulttuurissaan.

Perheiden paha olo näkyy

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei ota kantaa yksittäisiin Espoon tapauksiin, vaan hän puhuu asiasta yleisellä tasolla. Luukkaisen mielestä päiväkodissa tai koulussa tapahtuvat väkivallanteot heijastavat perheiden tilannetta.

– Aggressiivista käyttäytymistä on niin kantaväestössä kuin myös maahanmuuttajataustaisten keskuudessa. Työttömyys ja perheiden paha olo näkyvät lasten käyttäytymisessä. Jos turvaa ei ole kotona, niin lapsi reagoi päiväkodissa tai koulussa, Luukkainen kertoo.

Luukkaisen mukaan eri kulttuurien ja kielten kohtaamisessa voidaan joutua hankaliin tilanteisiin.

– Jos ei ole samaa kieltä, niin ei ymmärretä mitä toinen sanoo ja siitä voi syntyä väärinkäsityksiä ja kahnauksia.

OAJ kaipaa riittäviä resursseja

Luukkainen muistuttaa päättäjiä resurssien turvaamisesta, jotta yksittäinen lapsi saisi riittävästi aikaa aikuiselta. Opettajille ei Luukkaisen mukaan voida kuitenkaan sälyttää liikaa tehtäviä vaan kouluissa tarvitaan myös kuraattoreita ja psykologeja.

– Erityisosaamista tarvitaan sota-alueilta tulleiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten tukemiseen. Sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa tarvitaan riittävän pienet yksiköt ja ryhmät sekä riittävän suuri määrä aikuisia, jolloin ehditään nähdä mitä tapahtuu ja voidaan puuttua asioihin, Luukkainen toteaa.

Kuvassa: Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Kuvituskuva.

MIKA RINNE