Vanhempien erottua riidat lapsen huoltamisesta voivat kärjistyä tilanteeksi, jossa lapselta riistetään oikeus toiseen vanhempaansa.

Vieraannuttamisessa on kyse menettelystä, jossa lapsen kanssa asuva lapsen huoltaja pyrkii vanhempien erottua eri tavoin estämään lapsen tapaamiset toisaalla asuvan vanhemman kanssa. Vieraannuttaja voi myös yleisesti yrittää vähentää lapsen ja etävanhemman yhteydenpitoa. Vieraannuttajavanhemman tavoitteena on lapsen ja etävanhemman suhteen heikkeneminen ja lopulta katkeaminen siten, että lapsi ei enää kaipaa toisen vanhempansa seuraa. Tällöin lapsi saattaa jopa kääntyä vastustamaan toista vanhempaansa syistä, jotka eivät ole tosiasiallisessa suhteessa etävanhemman tekoihin tai ominaisuuksiin.

Vaikka eronneet vanhemmat olisivatkin päässeet sovintoon lapsen ja etävanhemman tapaamisesta, sen jälkeenkin voi nousta esille ensin niin sanotun huoltokiusaamisen piirteitä. Se tarkoittaa esimerkiksi toisen vanhemman aiheetonta arvostelua lapselle tai vanhemmuuden mitätöintiä lapsen silmissä. Vieraannuttaminen on huoltokiusaamisen äärimmäinen muoto. Vieraannuttamistekojen taustalla on monia syitä, joskus pelkkä halu kostaa tai loukata entistä puolisoa. Usein vieraannuttamisesta kuitenkin kärsii eniten lapsi, joka kokee tilanteen hämmentävänä tai jopa tuskallisena.

Vieraannuttajalla laaja keinovalikoima

Itä-Suomessa asuva Mikko (nimi muutettu) tietää, kuinka lähivanhemmalla on käytettävissään laaja keinovalikoima, kun tavoitteena on vahingoittaa lapsen ja etävanhemman välistä suhdetta. Mikon avoliitto päättyi viisi vuotta sitten. Eron jälkeen Mikon poika jäi äitinsä luokse asumaan, ja Mikko sai sen jälkeen pitkään tavata poikaansa vain satunnaisesti.

Monien vaiheiden jälkeen Mikko kuitenkin pääsi ex-puolisonsa kanssa sovintoon säännöllisistä tapaamisista. Sopimus syntyi lopulta ilman käräjöintiä, vaikka vanhempien välit olivatkin eron jälkeen kireät. Mikko kuvitteli sopimuksen selkeyttävän tapaamisen pelisääntöjä. Pian esille nousi silti vaikeuksia, ensin tilanteissa kun Mikko saapui hakemaan poikaansa ex-puolisonsa luota.

– Ex-puolisoni oli monesti tapaamisten alkamishetkelle järjestänyt pojallemme jotain erityisen mieluisaa tekemistä, kuten ruuanlaittoa äidin kanssa. Tiedän, että poikani pitää kokkaamisesta, ja siksi tapaamisten alkaminen yleensä viivästyi. Pojan äiti myös yleensä kysyi pojaltamme, haluaako tämä varmasti lähteä tapaamiselle. Tästä huolimatta poikani yleensä lähti aina mielellään mukaani, Mikko kertoo.

Etävanhemman tapaamisia
halutaan kontrolloida

Tapaamisten aikana Mikon ex-puoliso soittaa usein pojan kännykkään, ja haluaa tietää tapahtumista. Mikko ei aluksi pitänyt soittelua tavanomaisesta poikkeavana. Ex-puoliso kuitenkin alkoi soittaa pojalle lukuisia kertoja päivässä, myös myöhään illalla, pojan ollessa jo nukkumassa.

– Vaikutti siltä, ettei ex-puoliso halua antaa minun viettää yhteistä aikaa poikani kanssa. Exälläni on tarve olla jatkuvasti perillä siitä, mitä tapaamisten aikana tapahtuu ja siten tavallaan kontrolloida tapaamisia.

Viime talvena Mikko kävi usein poikansa kanssa pulkkamäessä ja hiihtämässä. Kun pojan äiti ei eräällä kerralla aikana ollut heti saanut yhteyttä, hän uhkasi Mikolle pojan palauttamisen yhteydessä, että tapaamiset onnistuvat jatkossa vain sillä edellytyksellä, että poika on aina tavoitettavissa puhelimitse.

– Yritin selittää ex-puolisolle, ettei puhelimeen vastaaminen välttämättä onnistu joka hetkellä, eli kannattaa yleensä soittaa hetken kuluttua uudelleen, Mikko sanoo.

Hän itse ei voi soittaa pojalleen koskaan, sillä tämän puhelin on päällä vain isän kanssa vietettyjen tapaamisten aikana äidin yhteydenottoja varten.

Äiti esti isänpäivälahjan antamisen

Lapsen hakemisen ja palauttamisen yhteydessä Mikon ex-puoliso puhuu lapselle Mikosta aina etunimellä, eikä isäksi. Viime vuonna Mikko sai kuulla, että häneltä jäi saamatta pojan päiväkodissa askartelema isänpäivälahja, koska pojan äiti oli kieltänyt poikaa antamasta sitä Mikolle.

– Kun olin hakemassa poikaani tapaamiselle päiväkodista, päiväkodin työntekijä kysyi, haluanko saada poikani tekemän lahjan jo etukäteen, mutta sanoin, että odotan isänpäivää. Lahja jäi saamatta. Sain myöhemmin kuulla yhteiseltä tuttavaltamme, että lahja oli luovutettu ex-puolisoni vaatimuksesta hänen uudelle kumppanilleen.

Pojan kuulumisista tiedottaminen on hankalaa, koska ex-puoliso ei kerro Mikolle pojan elämään kuuluvista asioista, joista Mikon olisi hyvä tietää. Ex-puoliso ei yleensä vastaa Mikon puheluihin, vaan lähettää silloin tällöin lyhyitä tekstiviestejä.

– Nyt keväällä sain viime hetkellä tietää erään tapaamisen peruuntumisesta, koska pojalla oli samaan aikaan jääkiekkopeli. Hän oli minun tietämättäni aloittanut jääkiekkoharrastuksen, mikä on tietysti hyvä asia. Tapaaminen olisi kuitenkin pelin vuoksi pitänyt siirtää toiseen ajankohtaan.

Peruuntuvia tapaamisia ei korvata

Lapsen äiti on tänä vuonna ilmoittanut tekstiviestillä tapaamisten peruuntumisista myös siitä syystä, että poika on äitinsä mukaan ollut tuolloin sairaana. Korvaavat tapaamiset eivät ole onnistuneet ja sairastumisten todenperäisyydestä Mikolla ei ole muuta varmuutta kuin lapsen äidin ilmoitus asiasta. Mikko pitää selvänä, ettei ex-puoliso pidä suotavana sitä, että hän tapaa poikaansa tai että hän ylipäätään on poikaan yhteydessä tapaamisten ulkopuolella.

Mikko ei ole toistaiseksi halunnut huomauttaa vieraannuttamiseen viittaavista pyrkimyksistä ex-puolisolle, koska pelkää sen vaikeuttavan tapaamisia jatkossa. Vaikka Mikko kokee ex-puolison toiminnan raskaana, hän sanoo silti säilyttäneensä suhteen poikaansa. Mikon ex-puoliso elää uuden miesystävänsä ja tämän lasten kanssa.

– Vaikka poikani asuukin uusperheessä, hän on usein sanonut minulle, että ”sinähän se olet minun oikea isi”, Mikko sanoo selvästi liikuttuneena.

Eerola: Vieraannuttaminen
estettävä lakimuutoksella

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola nosti vieraannuttamisongelman kansalaiskeskusteluun jo edellisellä vaalikaudella. Eerola tuntee asian omakohtaisesti. Hänellä on takanaan pitkä elämänvaihe, jolloin hän ei eri syistä saanut tilaisuutta tavata tytärtään. Eerolan tilanne kääntyi lopulta myönteiseksi. Hän onnistui säilyttämään suhteen lapseensa, ja isä ja tytär ovat nykyisin yhteydessä ja tapaavat säännöllisesti.

Vuonna 2012 Eerola esitti vieraannuttamisen kieltävän säännöksen lisäämistä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säätävään lakiin. Aloitteen mukaan vieraannuttamisen käsite tulisi myös määritellä, koska kyse on suuremmasta ja täysin eri asiasta kuin pelkästään entisten puolisoiden välisestä riitelystä. Eerolan mukaan asian merkitys tiedetään ja aloite on saanut kannatusta kaikissa eduskuntapuolueissa.

– Käsittelyajat tuomioistuimessa ovat usein pitkiä ja prosessin aikana lapsi varttuu nopeasti. Kuitenkin, jos vieraannuttamisen sisältö olisi selkeästi määritelty ja vieraannuttaminen olisi yksiselitteisesti kiellettyä, asiaan kiinnitettäisiin huomiota jo etukäteen. Lailla olisi näin ennalta estävä vaikutus, Eerola sanoo.

Ex-miniät kiusaavat isovanhempia

Eerola tietää, että lapsi jää vanhempien eron jälkeen yleensä äidin luokse asumaan tai tuomioistuin helposti määrää lapsen äidille. Vieraannuttaminen onkin erityisesti myös isiä koskeva ongelma.

– Suomessa tuhansia lapsia joutuu vuosittain eroon toisesta vanhemmastaan, yleensä isästään. Kyse on siten myös tasa-arvo-ongelmasta. Miehille jää yleensä pelkkä ”mopen osa” verrattuna äitiin, vaikka erotilanteet muuten ovat aina tapauskohtaisia ja vanhempien elämäntilanteet erilaisia.

Vieraannuttamisesta kärsivät lapsen ja etävanhemman lisäksi sukulaiset. Eerola on saanut yli tuhat henkilökohtaista yhteydenottoa kansalaisilta, joita vieraannuttamisongelma koskettaa.

– Monet isoäidit ovat kirjoittaneet minulle tilanteista, joissa ex-miniä estää täysin lapsen yhteydenpidon isovanhempiin. Sitten olen kuullut tapauksista, joissa lapsen tapaamista varten on ajettu satoja kilometrejä, mutta vasta perillä lähivanhempi onkin estänyt tapaamisen ja ilmoittanut, että lapsi on sairas, Eerola ihmettelee.

Vanhemmuussopimus turvaisi
lapsen tulevaisuuden

Vaikka Eerolan lakialoite juuttui viime vaalikaudella lakivaliokunnan pöydälle, asialla on ollut vaikutuksia. Aloitteen johdosta oikeusministeriöön on oltu yhteydessä tarkoituksessa, että jo nykylain puitteissa vieraannuttaminen otettaisiin tarkemmin huomioon, jotta lapsen oikeus tavata vanhempaansa toteutuisi konkreettisesti.

Alkaneella vaalikaudella Eerola aikoo pitää vieraannuttamisen kieltävää lakimuutosta edelleen esillä.

– Itse teen kaikkeni, että tämä tärkeä uudistus saataisiin nyt eteenpäin. Uudella hallituskokoonpanolla on myös varmasti tahtoa ja edellytyksiä puuttua asiaan.

Eerola kehottaa yleisesti kaikkia vanhempia varautumaan tuleviin elämäntilanteisiin lapsen etu huomioiden.

– Kun perheessä on lapsia tai uusi lapsi on tulossa, lasten tulevaisuuden kannalta olisi hyvä jos vanhemmat sopisivat jo etukäteen, ettei kumpikaan pyri tulevaisuudessa vieraannuttamaan lasta, mikäli vanhempien parisuhde päättyy. Lapsen kannalta kyse olisi ikään kuin vakuutuksesta, jolla turvattaisiin yhteyden säilyminen molempiin vanhempiin.

Tapaamissopimusriidat
kuormittavat tuomioistuimia

Vieraannuttamisella on monia ilmenemismuotoja. Kyse voi olla lapsen lähivanhemman tekemistä tapaamissopimuksen tulkinnoista siten, että tapaamiset vähenevät. Vieraannuttaja voi tahallisesti estää toisen vanhemman tiedonsaannin lapsen asioista tai yksinkertaisesti jättää vastaamatta etävanhemman yhteydenottoihin. Vieraannuttaja voi provosoida ja aiheettomasti arvostella etävanhempaa lähettäen näin viestiä lapselle, ettei etävanhemman tapaaminen ole tärkeää. Joskus vieraannuttaja voi jopa muuttaa toiselle paikkakunnalle vain siitä syystä, että lapsen ja etävanhemman tapaaminen olisi hankalaa.

Vieraannuttamisen tunnistaminen voi silti olla haasteellista jopa lastensuojelualan ammattilaiselle, koska monesti vieraannuttamispyrkimykset nähdään virheellisesti pelkästään lasten vanhempien välisenä riitelynä.

Nykyinen laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on vuodelta 1983. Lain mukaan tapaamisoikeus vanhempaan on nimenomaan lapsen oikeus, jota laki pyrkii turvaamaan. Vieraannuttamisesta laissa ei kuitenkaan säädetä.

Korkein oikeus (KKO) on sen sijaan ratkaisukäytännössään ottanut kantaa vieraannuttamiseen. Esimerkiksi ratkaisussa 2005:138 KKO korostaa myös vanhemman oikeutta olla yhteydessä lapseensa. Ratkaisussa 2004:76 KKO toteaa, että on yleisesti tiedossa, kuinka lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu, etenkin jos yhteydenpito toiseen vanhempaan on ollut vähäistä tai tapahtunut epäsuotuisissa olosuhteissa. Toista vanhempaa koskevien kielteisten käsitysten myötäily saattaa myös vahvistua sitä enemmän, mitä kauemmin tilanne jatkuu ja mitä huonommat vanhempien välit ovat.

KKO:n kannanotot sisältävät viestin siitä, että vieraannuttaminen on todellinen, vaikea yhteiskunnallinen ongelma.

Vanhempien erottua lapsen huoltamisesta ja tapaamisesta voi sopia ensisijaisesti vapaamuotoisesti tai vaikka lastenvalvojan avustuksella. Silti erilaiset lapsen huoltamiseen liittyvät riidat kuormittavat jatkuvasti maamme tuomioistuimia. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula) julkaisi vuonna 2008 tutkimuksen huoltoriidoista. Optulan keräämä tutkimusaineisto osoitti muun muassa, että suuri osa käräjäoikeuteen tulleista huoltoriidoista oli erilaisia muutoksenhakuja jo olemassa olevaan, tuomioistuimen ulkopuolella tehtyyn tapaamissopimukseen. Tästä voi päätellä, että pelkkä sopimuksen tekeminen lapsen tapaamisesta ei vielä tarkoita, että asia olisi kunnossa tai että tapaamiset toteutuisivat asianmukaisesti.

Vieraannuttaminen
rangaistavaa monissa maissa

Lapsen vieraannuttaminen vanhemmastaan on lailla säädetty rangaistavaksi useissa maissa. Tosiasialliset seuraukset menettelystä voivat vaihdella erilaisista sovittelumalleista sakkorangaistuksiin.

Brasiliassa vieraannuttaminen on ollut rangaistavaa vuodesta 2010. Saksassa puolestaan tapaamisoikeuden estämisestä voidaan vanhemmalle määrätä useiden tuhansien eurojen uhkasakko. Myös Yhdysvalloissa monet osavaltiot sekä Hollanti ja Argentiina ovat pyrkineet estämään vieraannuttamisen lainsäädännöllä.

Suomen hallitus aikoo tehdä tulevalla kaudella uudistuksia lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädäntöön. Hallitusohjelmassa luvataan turvata erotilanteissa lapsen etu ja oikeus sekä isään että äitiin.

Artikkeli on julkaistu Perussuomalainen/Naiset -liitteessä.

ILKKA JANHUNEN