Kuntaliiton hallitus jatkaa edelleen perinteisellä sulle-mulle-linjalla, jossa johtopaikat jaetaan poliittisten virkanimitysten perusteella. Vanhat puolueet jatkavat poliittisten palkintovirkojen perinnettä moninkertaisten virkojen korkeista kustannuksista huolimatta, vaikka yhteiskunta etsii säästöjä kaikkialla muualla. Perussuomalaiset esittivät, ettei varatoimitusjohtajan paikkaa täytettäisi ja että toimitusjohtajan paikka pannaan avoimeen hakuun. Toisin kävi.
Perussuomalaiset esittivät virkojen karsimista
Kuntaliitto valvoo Suomen noin 300 kunnan etuja. Sen rahoitus koostuu kuntien maksamista jäsenmaksuista. Kuntien talous on tunnetusti jo pitkään ollut erittäin tiukalla. Kuntaliitossa avautui keväällä nimitysruletti, kun toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok.) valittiin Kelan johtajaksi eläkkeelle jääneen Helena Pesolan (kok.) tilalle. Myös varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen (sd.) siirtyi kansanedustajaksi kevään vaaleissa.
Perussuomalaiset esittivät jo talvella, ettei Kelan kokoomuslaista paikkaa täytettäisi, vaan virkanimityskäytännöstä pyrittäisiin eroon. Puolue toimi samoin myös Kuntaliitossa.
Kuntaliiton hallituksen perussuomalainen jäsen, jyväskyläläinen Toimi Kankaanniemi esitti oululaisen Anne Snellmanin (ps.) kannattamana, että kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa ei täytetä ja toimitusjohtajan paikka pannaan avoimeen hakuun. Kuntaliiton hallitus päätti kuitenkin asiassa toisin. Poliittisia nimityksiä vastustava esitys kaatui viime viikon torstain kokouksessa luvuin 13-2.
Rahaa vapautuisi virkamiesten palkkoihin
– Pidin kokouksessa puheenvuoron, jossa sanoin, että poliitisten virkanimitysten aika on ohi ja myös Kuntaliiton tulisi siirtyä Brezhnevin ajasta 2000-luvulle, Kankaanniemi kertoo.
Miten muiden puolueiden edustajat siihen vastasivat?
– He vaikenivat kuin muuri – poliittinen jako on pyhä perinne, Kankaanniemi naurahtaa.
Kankaanniemi perustelee virkojen karsimista sillä, että se vapauttaisi varoja asiantuntijoiden palkkojen maksuun. Kuntaliitto toimii kuntien edunvalvojana, mutta liitto joutuu säästämään ja karsimaan toimintojaan ankarasti, koska sen isännät eli Suomen kunnat ovat jatkuvasti tiukoilla. Myös kuntien määrä on pieneni viime vuosina yli neljäsosalla.
Erikoisosaajia puuttuu jo
Kuntaliiton virkamiesten määrä on vähentynyt viime vuosina.
– Heidän virkojaan ei ole täytetty eläköimisten yhteydessä. Viime vuonna jätettiin 17 paikkaa täyttämättä. Tämä on johtanut tilanteeseen, että Kuntaliitosta puuttuu asiantuntijoita, jotka voisivat antaa kuntien puolesta lausuntoja valtion hankkeisiin. Johtajien määrää sen sijaan ei ole vähennetty. Johtajien määrän vähentäminen vapauttaisi rahaa asiantuntijoiden palkkaamiseen, Kankaanniemi korostaa.
Varatoimitusjohtajan viran poistaminen olisi ollut käytännössä poissa SDP:ltä, mutta myös toimitusjohtajan pesti olisi voinut päätyä muulle kuin kokoomukselle, jos pätevyys asetettaisiin ainoaksi perusteeksi, Kankaanniemi aprikoi.
Vanhat puolueet päättivät siis jatkaa vanhaa vallanperimysjärjestystä. Eikä Kuntaliitto ole ainoa: kuntien eläkevakuutusyhtiö Keva kuuluu keskustan hallintaan ja sen varatoimitusjohtajuus kokoomukselle, Kuntatyönantajien johtajuus kuuluu puolestaan kokoomukselle.
Seitsemän vuoden ratkaisu
Virat täytetään seitsemäksi vuodeksi. Kankaanniemi ei tiedä varmoja nimiä seuraaviksi toimitusjohtajiksi, mutta otaksuu lyhyen hakuajan perusteella, että valinnat voivat olla jo selvät. Virka asetettiin tiistaina auki kahdeksi viikoksi.
Tuore hallitusratkaisu voi sekoittaa ainakin kokoomuksen rulettia, kun Paula Risikkokin valittiin eduskunnan varapuhemieheksi – SDP:stä löytyy joutilaampia tulijoita.
– Suurissa kaupungeissa on vähennetty vastaavia puoluepoliittisia varakaupunginjohtajuuksia koko ajan. Jyväskylässä on siirrytty toimialajohtajiin ja Tampereellakin on pormestarimalli, Kankaanniemi vertaa.
Veli-Pekka Leskelä