

LEHTIKUVA
Kyberturvallisuus kohentuu – Suomen kyettävä suojaamaan elintärkeät toimintonsa kaikissa tilanteissa
Suomen kyberturvallisuutta parannetaan uudella kyberturvallisuusstrategian ohjelmalla, johon kaikki osapuolet sitoutuvat alusta alkaen. Näin sanoo Turvallisuuskomitean puheenjohtaja, puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juuti, joka esitteli Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman torstaina Helsingissä.
Strategia kokoaa yhteen julkisen hallinnon merkittävät kyberturvallisuutta parantavat hankkeet ja toimenpiteet vuosille 2017-2020.
Samalla esiteltiin myös Kodin kyberopas, joka kertoo, miten jokainen kansalainen voi toimia turvallisesti internetissä ja ymmärtää kyberturvallisuutta.
Hankkeet toteutetaan: kaikki sitoutuvat
Juuti kertoo, että Suomi julkisti ensimmäisen kyberturvallisuusstrategiansa jo vuonna 2013 maailman kärkimaiden joukossa. Tätä strategiaa moitittiin kuitenkin liian virkamieslähtöiseksi ja liian seikkaperäiseksi niin, että hanke vajosi noin 80 osa-alueensa kanssa strategiselta tasolta yksityiskohtien tasolle. Samalla hankkeiden toteutumiseen jäi toivomisen varaa.
Tällä strategiaan koottiin yhteiskuntaan laaja-alaisesti vaikuttavia toimenpiteitä ja hallinnonalojen jokapäiväinen ja sisäinen tietoturvan kehittäminen jätettiin pois. Eri hallinnonaloille jätettiin valtaa miettiä itse, miten kyberalan yksityiskohdat pitää hoitaa kyseisellä alalla.
Samalla varmistettiin, että tärkeimpiin asioihin todella sitoudutaan.
– Olemme käyneet kahdenvälisen keskustelun siitä, että toimijat ovat todella sitoutuneet edistämään ja resursoimaan toimenpidettään. Tällä kertaa emme ole tehneet listaa toimenpiteistä, joita käskisimme muiden toteuttaa, vaan kukin toimenpiteen toteuttaja on valmis viemään itse esittämäänsä hanketta eteenpäin. Jokaiseen toimenpiteeseen ja sen edistämiseen on näin sitouduttu, Juusti valaisee.
Kanssakäymistä lisätään
Juustin mukaan Suomi kuuluu harvoihin maihin, jotka julkaisevat kyberalan strategiansa. Monet maat eivät halua julkistaa niitä asioita, joita ne pitävät kyberasioissa itselleen tärkeinä.
Valmistelussa kävi ilmi, että Suomessa puuttuu säännöllistä vuorovaikutusta viranomaisten, elinkeinoelämän ja akateemisen maailman kesken.
– Päädyimme perustamaan kyberturvallisuusfoorumin, joka kokoontui helmikuun alussa Turvallisuuskomitean, yritysten toimitusjohtajien ja akateemisten huippututkijoiden kesken. Hyvien kokemusten vuoksi kokouksia jatketaan vuosittain, Juusti kertoo.
Suomi on jo kymmenen parhaan maan joukossa
Strategian mukaan Suomen pitää kyetä suojaamaan elintärkeät toimintonsa kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaan. Kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä pitäisi olla mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti turvallista kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen syntyvää osaamista. Suomen pitäisi olla maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriöiden hallinnassa.
Kansainvälisten vertailujen ja arvioiden perusteella Suomi sijoittuu nyt kärkikymmenikköön kyberturvallisuuden valmiuden ja toimeenpanon edistymisen alueilla, strategiassa kerrotaan.
Kykyjä pitää parantaa
Strategian mukaan Suomeen täytyy luoda tehokas yhteistoimintamalli viranomaisten ja muiden toimijoiden välille. Samalla pitää parantaa elintärkeitä toimintoja turvaavien henkiköiden tilannetietoisuutta ja tilanneymmärrystä. Samoin kehitetään yhteiskunnalle elintärkeiden yritysten ja organisaatioiden kykyä havaita ja torjua elintärkeää toimintoa vaarantavat kyberuhkat ja –häiriötilanteet sekä toipua niistä.
Huolehditaan, että poliisilla on tehokkaat edellytykset ehkäistä ja paljastaa kyberrikoksia. Puolustusvoimat luovat kokonaisvaltaisen kyberpuolustuskyvyn. Suomi osallistuu aktiivisesti alan kansainvälisten organisaatioiden toimintaan.
Suomen pitää parantaa kaikkien yhteiskunnan toimijoiden kyberosaamista ja –ymmärrystä. Lainsäädännöllä varmistetaan tehokkaan kyberturvallisuuden edellytykset. Viranomaisille ja elinkeinoelämälle määritellään kyberturvallisuutta koskevat tehtävät ja yhteiset perusteet. Strategian toimeenpanoa valvotaan ja toteutumaa seurataan.
Turvallisuus on edistynyt
Strategian mukaan Suomen kyberturvallisuus on edistynyt -myös maakunta- ja soteuudistuksessa. Valtioneuvostolla on käytössään valmiuden ja varautumisen johtamiseen liittyvät tiedonsiirron ja –käsittelyn ratkaisut kaikissa tilanteissa.
Kriittisten perusrekisterien ja tietovarantojen saatavuus ja luottamuksellisuus on hallittu kaikissa tilanteissa.
Sähköenergian toimintavarmuuden riittävä taso ja yhteiskunnan kannalta keskeisten kohteiden sähkönjakelu on varmistettu, huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberturvallisuus on edistynyt.
Myös vaalien toteuttamisen tieto- ja kyberturvallisuus on selvitetty.
Kodin kyberopas ohjaa kansalaista
Turvallisuuskomitea julkaisi myös toimittaja Jaana Laitisen kirjoittaman kansantajuisen ohjeen Kodin kyberopas, joka kertoo, kuinka tavallinen kansalainen selviää arjen kyberviidakossa.
Se neuvoo suojaamaan tietokoneen ja lähiverkon, käyttämään sähköpostia turvallisesti, antaa tietoa kiristys-, vakoilu- ja kalasteluohjelmista ja tietokoneen kaappauksesta – ja kuinka nämä kaikki vältetään.
Opas neuvoo myös hoitamaan pankki- ja maksuasiat turvallisesti pankeissa ja verkkokaupoissa ja suojaamaan yksityisyyttä some-ympäristössä.
Opas neuvoo myös tunnistamaan huijarit ja muistuttaa, ettei kaikkea pidä uskoa. Huijausta ovat viestit, jotka lupaavat suurinta onnea: romanssihuijaukset ja uutiset suurista rahavoitoista tai –perinnöistä…
Samoin neuvotaan suojautumaan identiteettivarkaudelta ja neuvotaan, mistä roisto voi saada yksityisen kansalaisen henkilötiedot – ja miten pitää menetellä, jos joutuu kyseisen rikoksen uhriksi.
Kodin kyberoppaalle toivotaan laajaa levikkiä. Sen voi imuroida netistä.
Laitisen edellinen teos sähkökatkoihin varautumisesta sai laajan levikin.
– Se oli varsinainen bestseller: 800 000 latausta, Juusti kehuu.
– Se on tavoite, Laitinen vahvisti.
Kyberosaaminen on maamme voimavara
Juustin mukaan kyberturvallisuus pitää nähdä voimavarana, jonka osaaminen tuo Suomelle uusia mahdollisuuksia menestyä taloudellisesti.
Strategian yksi tärkeä asia on varmistaa ikääntyvien ihmisten asiointi verkossa apteekissa, pankeissa tai sairaaloissa.
– Tämä vähentää ikääntyvien ihmisten mahdollisuutta joutua huijausten uhriksi, mikä helpottaisi viranomaisten voimavaroja. Tätä samaa edistää Kodin kyberopas, jolla tähtäämme samaan maaliin: digitaalisen ympäristön turvalliseen hyödyntämiseen, Juusti totesi.
Kansallinen strategia pyrkii nostamaan myös kansalaisten osaamistasoa kyberasioissa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Maahanmuuttoministeri piipahti ongelmalähiössä – pukeutui luodinkestäviin liiveihin
Ruotsin maahanmuuttoministeri lähti niin sanotusti kentälle ja suunnisti ongelmalähiöön. Matka sujui ongelmitta poliisin kyydissä ja samalla hallituksen edustaja sai ensiarvoisen tärkeätä palautetta uuden lainsäädännön vaikutuksista virkavallan arkityöhön. Ministeri julkaisi somessa postauksen reissustaan - ja taas kerran maton alle lakaistu todellisuus pamahti kaikkien silmille.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Hallitus aikoo lakkauttaa suojeluaseman lähtömaassaan lomailevilta – Vigelius: “Jos lomailee Irakissa, ei tarvitse suojelua Suomessa”
Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen, jossa kiristetään ulkomaalaislakia turvapaikanhakijoiden ja suojelua saaneiden osalta. Jatkossa muun muassa lähtömaassa lomailu johtaisi lähtökohtaisesti ulkomaalaisen suojeluaseman lakkauttamiseen.

Suden suojelustatus alenee täysin rauhoitetusta suojelluksi lajiksi – helpottaa kannanhoidollista metsästystä
Euroopan villieläinten suojelusta vastaava komitea hyväksyi viime vuoden joulukuussa ehdotuksen suden suojelustatuksen alentamisesta täysin rauhoitetusta suojelluksi lajiksi. Susien kannanhoidollista metsästystä helpottava asetus astuu voimaan huomenna.

Ruotsalainen ICA-ketju juhlistaa kansanmurhaa “joelta merelle” -taateleilla – Israelin valtio pyyhitty pois kartalta ja korvattu Palestiinalla
ICA-kauppaketjun taatelilaatikoissa lukee "Free Palestine". Pakkaus on kuvitettu palestiinalaislipuilla ja Kalliomoskeijan kuvalla, jonka vieressä olevan kartan tarkoitus on kuvata "joelta merelle" ulottuvaa Palestiinaa, josta Israel on pyyhitty pois.

Eduskunta hyväksyi ulkomaalaislain ja säilöönoton kiristykset – Vigelius: ’’Laittomasti maassa oleskelevien maastapoisto tehostuu ja vierastaistelijoiden paluu estetään’’
Eduskunta äänesti tänään ulkomaalaislain tiukennuksista.

Sisäministeri Rantanen: Maassa ei voi olla yhtä aikaa avoimet rajat ja korkea sosiaaliturva
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.

Mäkelä: Ei mitään järkeä hakea ulkomailta lisää työttömiä Suomeen – ”Työvoimapulasta on puhuttu kohta jo 20 vuotta, ja kukaan ei vielä ole sitä nähnyt”
Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.
Uusimmat

Sisäministeri Mari Rantanen sai eduskunnan luottamuksen

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää