Der Spiegel totesi 5. marraskuuta 2012, että se oli saanut Saksan ulkomaisen tiedustelupalvelun (BND) raportin liittyen Kyproksen tilanteeseen. Lehden mukaan BND arvioi, että venäläiset ovat tallettaneet yli 20 miljardia euroa Kyproksen pankkeihin, enemmän kuin saarivaltion arviolta 18 miljardin euron bruttokansantuote. Lehti jatkoi: ”Rahanpesua edesauttavat säännökset, jotka mahdollistavat rikkaille venäläisille Kyproksen kansalaisuuden.” BND:n raportin mukaan 80 Venäjän oligarkille oli jo myönnetty Kyproksen kansalaisuus.

Kukaan ei kiistä, etteivätkö venäläiset olisi tallettaneet suuria summia Kyproksen pankkeihin. Keskustelua käydään lähinnä siitä, onko kaikki toiminta laillista. Pöytälaatikkoyhtiöt Kyproksella ovat kätevästi nimettömiä, pankit hienovaraisia ja verot alhaisia. Tiedetään, että monet venäläiset yhtiöt ovat perustaneet Kyprokselle myyntiyhtiöitä, koska Venäjä asettaa rangaistusluonteisia veroja kotimaisia yrityksille, jotka myyvät ulkomaille. Tiedetään myös, ettei Venäjä vastusta käytäntöä perustaa myyntiyhtiöitä.

Kypros on kiistatta veroparatiisi EU:ssa. Kypros on kuitenkin saanut puhtaat paperit OECD:n osalta, koska maa on muodollisesti tehnyt riittävän estääkseen rahanpesun.

BND:n raportti katsoo Kyproksen tilannetta – saksalaisella täsmällisyydellä – pintaa syvemmälle. Raportti ei tuonut hyviä uutisia. Muodollisesti saarivaltio noudattaa kaikkia säännöksiä ja rahanpesun torjuntaa vahvistetaan EU:n ja muiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Maa on säätänyt kaikki tarvittavat lait ja perustanut tarvittavat organisaatiot. BND:n mukaan ongelma on näiden sääntöjen täytäntöönpano. Säännöksiä ei myöskään sovelleta oikein.

Kypros, BND:n mukaan, kyllä allekirjoittaa kaiken ja lupaa paljon, mutta pitää vain harvoja näistä lupauksista. Euroopan parlamentin työpaperi, joka käsittelee Venäjän organisoitua rikollisuutta, mainitsee Kyproksen lukuisissa tapauksissa. Myös  Maailmanpankin raportissa 150 kansainvälisestä korruptiotapauksesta Kypros mainitaan
lukuisten yhtiöiden ja pankkitilien osalta.

Jos Kypros jättää euroalueen, sen liiketoimintamalli ei enää ole niin houkutteleva, BND toteaa. Kypros on ollut veroparatiisi 1970-luvulta lähtien. Aluksi Kypros sai alhaisella verotuksellaan huokuteltua lähinnä varustamoja ja ne rekisteröivät aluksiaan Limassolissa. Suuri buumi Kyprokselle tuli vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Eurooppalaiset eivät voi vedota tietämättömyyteen tässä asiassa. BND on analysoinut tilannetta Kyproksen asiantuntijoiden kanssa ja keskustellut aiheesta niin kutsutun troikan asiantuntijoiden kanssa. Troikka tässä tapauksessa koostuu Euroopan komission, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP)
asiantuntijoista.

Euroalueen hallitukset ovat hankalassa asemassa. Kyproksen osalta tehtäviä päätöksiä on hyvin vaikea perustella äänestäjille.

(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 4/2013-lehdessä)

Kai Järvikare
kauppatieteiden tohtori