LEHTIKUVA
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Suomen Uutiset tapasi pitkän linjan hoitoalan ammattilaisen Miran, joka tyrmää demarien ehdotuksen.
– Järjetön ajatus. On pärjätty, kun on ollut yksi ulkomaalainen ja loput suomalaisia. Olisi hullu ajatus, että olisi vain yksi suomalainen. Se ei tule toimimaan. Suomen kieli ei kaikilla taivu, he eivät ymmärrä mitä pitää tehdä, hän sanoo.
Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä hän on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
– On ollut tilanteita, että heille on sanottu, että jollekin ei saa antaa tiettyä lääkettä. Ovat antaneet sitä. Tai on kielletty tekemästä jotain. Ovat tehneet, kun eivät ole ymmärtäneet. Vaaratilanteita syntyy, kun heillä ei ole kielitaitoa.
SDP:n Nasima Razmyarin mukaan enemmän kuin kielestä, on kysymys siitä, millä tavalla ja millaisella tunnearvolla hoivatyötä tehdään.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Rydmanin mukaan Suomen on ensisijaisesti koulutettava itse tarvitsemansa hoitoalan työvoima.
Suomalaiset hoitajat joutuvat tekemään paljon ylimääräistä työtä, koska kaikki asiat eivät ulkomaalaisilta suju.
– Jos töissä on suomalaisen lisäksi kaksi ulkomaalaista, suomalainen vastaa yksin ihan kaikesta. Perushoito ulkomaalaisilta onnistuu kyllä, mutta kaikki muu, kuten lääkkeiden ja kaiken muun kirjaamiset, jotka on nostettu tärkeään rooliin, niitä he eivät tee, kertoo lähihoitaja Mira.
Häntä hirvittää myös miten sujuvat yöt, kun ulkomaalainen tulee yövuoroon. Yövuorossa saattaa olla kerrallaan koko talossa vain yksi henkilö.
– Ei tiedä ymmärtääkö hän mitä iltaraportilla sanottiin.
Kerran Mira tuli itse tauon jälkeen töihin ja yövuoroon. Ulkomaalainen hoitaja antoi hänelle raportin. Tämän mukaan kaikki oli normaalia. Tämä ei kertonut saattohoidossa olevista tai huonossa kunnossa olevista, joita käydään katsomassa usein, heitäkin osastolla silloin oli. Sanoi vain kaiken olevan OK. Toisen osaston suomalainen hoitaja jäi illalla ylitöihin, jotta Mira sai oikeat ja tarvitsemansa tiedot alkavaa yövuoroaan varten.
Mira on työskennellyt eri Aasian maista ja Itä-Euroopasta tulleiden hoitajien kanssa. Ensimmäiset töihin tulleet aasialaiset eivät osanneet suomea yhtään, kun tulivat. Yksi hoitaja puhui vain oman maansa kieltä, ei suomea eikä englantia.
– Hoitajan pitäisi pystyä kommunikoimaan asukkaiden, henkilökunnan ja muidenkin kanssa, Mira huomauttaa.
Samainen hoitaja teki mielellään yövuoroja. Kerran Mira oli toisella osastolla itsekin yövuorossa ja vei aamun lehden toiselle osastolle puoli kuuden aikaan aamulla. Hän ihmetteli, kun sen osaston kanslian ovi oli lukossa ja valot pois päältä. Kanslian ovi pidettiin aina auki, jotta sinne kuului, jos käytävällä liikkui joku tai joku tarvitsi apua. Hän meni avaimillaan sisään ja löysi ulkomaalaisen yökön nukkumasta kansliasta.
Mira on tehnyt pitkiä määräaikaisia sijaisuuksia liki kymmenen vuotta. Kun ulkomaalaiset hoitajat tulivat, heidät palkattiin suoraan kahden vuoden määräaikaissopimuksella. Pitkään samassa paikassa töitä tehneille päteville suomalaisille ammattilaisille tarjotaan nykyään töitä listan verran eli kolme viikkoa kerrallaan. Kolmeen viikkoonkin saattaa tulla vain 3-4 työvuoroa. Sillä työmäärällä ei saa hankittua elantoa itselle saati perheelle.
– Työkavereiden kanssa on ihmetelty, että miten tämä näin voi mennä. Ihan epäreilua. Meillä on monta suomalaista hyvää ja luotettavaa hoitajaa. Sitten tullaan ihan muualta ja heidät otetaan meidän yli. Olen kuullut, että kahden vuoden sopimuksen jälkeen ulkomaalaisille hoitajille tarjotaan vakipaikat. Suomalaiset pitkäaikaiset sijaiset laitetaan pihalle ja tarjotaan vakipaikat ulkomaalaisille. Tämä on väärin meitä kohtaan. Tuntuu, että meitä ei arvosteta, Mira sanoo.
Hän teki ratkaisun. Kun työt vähenivät, hän lähti opiskelemaan kokonaan uutta alaa.
– Ensin meinasin vaihtaa vain toiseen työpaikkaan, mutta kaikissa taloissa on ulkomaalaista väkeä ja väkeä liikaa. Olisin halunnut pysyä ammatissani ja työpaikallani, se tuntui kodilta ja meillä oli tiivis työporukka. Tuntuu ikävältä, että joutuu lähtemään, hän harmittelee.
Miran nimi on tässä jutussa muutettu, hän toivoo vielä voivansa palata takaisin hoivatyöhön. Hänen oikea nimensä on toimituksen tiedossa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lähihoitajien ammattiliitto SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo tukee sosiaali- ja terveysministerinä aloittaneen Wille Rydmanin keskustelunavausta ulkomaalaisen hoitohenkilöstön kielitaitovaatimuksista ja potilasturvallisuudesta. Salon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä toimivan henkilön puutteellinen kielitaito on vakava ongelma, joka vaarantaa potilasturvallisuuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää kiisti Ylen aamussa opposition väitteet vanhustenhoivan kriisistä. Sillanpää korostaa, että 40 000 iäkkäälle hoivapalvelujen käyttäjälle suunnatun kyselyn perusteella tyytyväisyys hoivapalveluihin on korkeaa eikä pelottelulla kriisistä pidä horjuttaa vanhusten luottamusta. Laiminlyöntien estämiseksi Sillanpää vaatii soveltuvuustestejä ja kielitaitovaatimuksia alalle hakeutuville, riittäviä resursseja hoitajille sekä teknologian parempaa hyödyntämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriksi nouseva perussuomalaisten Wille Rydman on huolissaan hoiva-alan tilasta ja henkilöstön kielitaidosta. Hänen mukaansa alalla on ilmiselviä puutteita, ja erityisesti suomen ja ruotsin kielen osaaminen on saatava riittävälle tasolle vielä tämän hallituskauden aikana. Rydman kertoi sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä näkemyksistään MTV:n ja Ylen haastatteluissa keskiviikkoiltana.
Suomessa hoitotyössä toimiminen edellyttää sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Riittämätön kielitaito hoitoalalla on vakava riski, joka lauetessaan heikentää vaarallisesti suomalaisten potilasturvallisuutta, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
