Yhdysvallat ja Israel aloittivat ilmaiskut Irania vastaan lauantaina 28.2.2026. Muun maailman kannalta ehkä merkittävin vastatoimi oli Iranin suorittama Hormuzinsalmen sulku pian tämän jälkeen.
Meriliikenne pysähtyi kokonaan salmella
Kyseessä on yksi tärkeimmistä laivareiteistä maailmassa: salmen kautta kulkee noin viidennes maailman kaikesta öljystä sekä suuri osa maakaasusta ja lannoitteista. Käytännössä salmen sulkeminen tarkoittaa sitä, että Iran on uhannut iskeä sen läpi kulkeviin aluksiin. Ylen mukaan se onkin ampunut rahtilaivoja alueella ja mahdollisesti myös jossain määrin miinoittanut Hormuzinsalmea.
– Tavallisesti Hormuzinsalmen läpi kulkee kuukausittain jopa 3 000 alusta. Luku sisältää muun muassa tankkerit ja muut rahtialukset. Esimerkiksi vuonna 2023 Hormuzinsalmen kautta kulki yli 20 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, mikä on maailman toiseksi eniten. Ennen Iranissa käytävää sotaa Hormuzinsalmen kautta kulki noin 80 öljy- tai kaasutankkeria päivässä. Nyt meriliikenne on pysähtynyt käytännössä kokonaan, Juha Mäenpää kirjoittaa.
Saattaa vaikuttaa ruoan hintaan
Lehdistössä tilannetta on analysoitu useaan otteeseen. Hormuzinsalmen sulkemisen kerrotaan muun muassa vaikuttavan öljyn ja maakaasun hintojen lisäksi lannoitteisiin. Lannoitteen ja energian hintojen nousu taas saattaa nostaa ruoan hintaa Suomessa. Hintapaine näkyy kuluttajatuotteissa viiveellä. Salmen sulku näyttäytyy maailmantaloudessa sekä lisääntyneenä epävarmuutena että konkreettisesti energian hinnassa ja toimitusvarmuudessa.
– Mitä pidemmälle kriisi jatkuu, sitä konkreettisemmin öljyn hinta vaikuttaa inflaatioon ja tuotantoprosesseihin, esimerkiksi kemian- ja metalliteollisuudessa, aiheuttaen jopa stagflaation Suomen talouteen, Mäenpää huomauttaa.
– Vaikka Suomi on sähköntuotannossa omavaraisempi moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna, silti Suomi osana EU:ta maksaa osansa kohonneesta energianhinnasta, Mäenpää selittää.
Varauduttava myös energian suhteen
Naton korkeimman johdon viesti eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenille on ollut, että sotilaallisen varautumisen rinnalla on yhtä tärkeää varautua energian osalta. Kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Siksi kysymys energiansaannista on Suomelle elintärkeä.
– Onko Suomessa omasta takaa kotimaista, huoltovarmaa, säävarmaa sekä helposti ja hajautetusti varastoitavaa energiaa, paljonko kyseistä energiaa meillä on, lisääntyykö tämä energia vuosittain ja saako tätä energiaa jalostettua polttoaineeksi, esimerkiksi dieselöljyksi? Mäenpää kysyy.