

Matias Turkkila
Liittovaltio on eurojäsenyyden hinta
Eurokriisin synkät pilvet ovat luoneet varjoaan Euroopan talouskehityksen ylle jo useamman vuoden ajan. Monia mietityttää, miten euroalueen talous tulee kehittymään – siintääkö pilvien raosta valoa vai yltyykö myrsky?
Suomen Perusta -ajatuspaja päätti ottaa asiasta selvää ja tilasi maan johtaviin tutkimuslaitoksiin lukeutuvalta Pellervon taloustutkimukselta (PTT) tutkimuksen, jossa arvioidaan euroalueen kehitystä lähitulevaisuudessa. PTT:n Miten euroalue kehittyy? -tutkimuksessa lisäksi pohditaan, minkälaisia vaihtoehtoja Suomella on euroalueen jäsenenä ja sen ulkopuolella.
Kohti liittovaltiota
Eurooppalainen integraatio on kiihtynyt eurokriisin myötä. Yhteisvastuu ja talouden kontrolli vievät Eurooppaa vauhdilla kohti liittovaltiota. Tutkimuksen kantavia päätelmiä on liittovaltiokehityksen välttämättömyys, mikäli euroalue halutaan säilyttää.
Keskustelu eurokriisin hoidosta on ollut toistaiseksi varsin lyhytjänteistä ja sitä on käyty lähinnä yksittäisistä tukipaketeista. Oleellista olisikin nostaa esiin kysymys siitä, kuinka syvään integraatioon valuuttaliiton pelastamiseksi suomalaiset ovat valmiita? Kansallisen itsenäisyyden kaventaminen nähdään tutkimuksessa välttämättömäksi ehdoksi hyvin toimivalle rahaliitolle.
Vaikka poliittista tahtoa liittovaltion tiivistämiseen löytyisikin, tuo tutkimus esille toisen tärkeän kysymyksen. Kaikesta liittovaltiokehityksestä huolimatta euroalue ei PTT:n näkemyksen mukaan tule olemaan tulevaisuudessakaan ”optimaalinen valuutta-alue”.
Tutkimuksessa ennustetaan euromaiden talouksien säilyvän erilaisina vielä 2020-luvulla ja tulonsiirtojen maiden välillä nähdään lisääntyvän. Myöskään koko valuutta-alueen hajoamisen mahdollisuutta ei tutkimuksessa suljeta pois.
Uusi valuuttaliitto
Vaihtoehtoisina valuuttaliittoina nykyiselle eurolle nostetaan tutkimuksessa esiin pohjoinen euro, eli nykyinen euroalue ilman etelän kriisimaita ja pohjoismainen valuuttaliitto, jossa Skandinavian maiden kesken luotaisiin yhteinen valuutta.
Pohjoista euroa ei tutkimuksessa pidetä kovinkaan realistisena, sillä Keski-Euroopan vahvojen euromaiden taloudelliset intressit ovat etelässä. Esimerkiksi Ruotsin kanssa solmittavan pohjoismaisen valuuttaliiton ongelmana nähdään taas valuutta-alueen pieni koko.
Kaikissa valuuttaliitoissa haasteena nähdään riski ylikansallisista tulonsiirroista, mikä on osoittautunut yhdeksi eurojärjestelmän kantavaksi ongelmia.
Oma valuutta
Tutkimuksessa nostetaan esille, että vahva talous pärjää aina – valuuttaliiton jäsenenä tai sen ulkopuolella. Hyvänä esimerkkinä käy oman valuuttansa säilyttänyt Ruotsi. Suomen ja Ruotsin taloudet kasvoivat 2000-luvulla lähes yhtä nopeasti, mutta eurokriisin alettua Ruotsi on ohittanut kasvussa Suomen.
PTT arvioi Suomen talouden säilyvän lähitulevaisuudessa vahvana, mutta tähän oletukseen ei ole syytä tuudittautua. Samaan hengenvetoon tutkimuksessa todetaan rakenteellisten uudistusten olevan Suomessakin välttämättömiä, jotta talouden kilpailukyky saadaan säilytettyä.
Omaan valuuttaan siirtymiseen nähdään tutkimuksen mukaan sisältyvän monia haasteita. Korkotason nousu ja inflaatiokierre ovat riskeinä kunnes uuden keskuspankin asema saadaan vakiinnutettua. Eroamisen todetaan lisäksi olevan juridisesti varsin monimutkainen prosessi.
Suomi tienhaarassa
Miten euroalue kehittyy? -tutkimuksen valossa on olennaista pohtia, olemmeko valmiita jatkamaan jäsenenä euroalueessa, jonka jäsenyyden hintana on liittovaltiokehityksen tiivistyminen? Mikäli emme, on taas otettava huomioon, että liittovaltiokehityksen edetessä ei tulevaisuuden Euroopan unionissa ole välttämättä tilaa valuutta-alueen ulkopuolisille maille.
Jos olemme, tiivistyvästä integraatiosta huolimatta, valmiita pysymään mukana eurooppalaisessa yhteistyössä, tulee meidän silti punnita mitkä ovat euroalueen tulevaisuuteen liittyvät taloudelliset riskit verrattuna esimerkiksi omaan valuuttaan siirtymisen riskeihin ja mahdollisuuksiin.
Vaihtoehtoiseen valuuttajärjestelmään siirtyminen on hyppy tuntemattomaan, mutta niin on myös vauhdilla muuttuvassa eurojärjestelmässä mukana pysyminen.
Suomen Perusta -ajatuspaja
Suomen Perusta -ajatuspaja on loppuvuodesta 2012 perustettu perussuomalainen ”think tank”. Ajatuspajan tarkoituksena on suomalaista kansanvaltaista yhteiskuntaa kehittävän yhteiskunnallisen tutkimuksen, keskustelun ja päätöksenteon edistäminen. Suomen Perusta -ajatuspaja harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa, järjestää keskustelutilaisuuksia ja seminaareja sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla esiin uusia mielipiteitä, näkökulmia ja ratkaisuja.
Suomen Perusta -ajatuspajan hallituksen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Reijo Tossavainen ja toiminnanjohtajana FM Simo Grönroos. Miten euroalue kehittyy? -tutkimus on luettavissa ajatuspajan internetsivuilla osoitteessa www.suomenperusta.fi
SIMO GRÖNROOS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää