Lindström: Työttömyysturvalaki muuttuu – oletko valmis?

Meille suomalaisille on vakuuteltu moneen eri otteeseen, ettei Euroopan unionista olla suinkaan mitään liittovaltiota rakentamassa. Jos nyt pikkaisen yhteistyötä tiivistetään, niin tarkoitus ei ole kuitenkaan murentaa vaikkapa suomalaista työttömyysturvaa eikä yhdenmukaistaa sosiaalipolitiikkaa. Ei, ei, pois sellaiset ajatukset. Älkää pelotelko ihmisiä! Integraation ilosanomaa sen sijaan voitte julistaa.

Minulla on lähtökohtaisesti jonkinlainen luottamus ihmisiin ja heidän puheisiinsa. Kunnes toisin todistetaan. Nyt ollaan sitten niillä rajoilla, että luottamus voi olla menossa. Ainakin jos uhka konkretisoituu. Mikä uhka?

Hallitus on tuonut eduskunnan lähetekeskustelun kautta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyyn esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta. Annamme tästä lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Mitä siinä sitten esitetään? Esityksen tarkoituksena on toteuttaa yhdistelmälupadirektiivin edellyttämä yhdenvertainen kohtelu työttömyysturvalainsäädännössä. Esityksessä ehdotetaan, että kolmannen maan kansalaisella, joka on ollut työssä Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana siten, että hän on täyttänyt työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon, on oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei pidetä Suomessa asuvana.

Direktiivi velvoittaa yhdenvertaisen kohteluun oman maan kansalaisten kanssa muun muassa sellaisten sosiaaliturvan alojen osalta, jotka Suomessa on järjestetty ensisijaisesti maassa asuville. Direktiivin mukaan ei ole sallittua rajoittaa niiden kolmansista maista tulleiden työntekijöiden oikeuksia, jotka ovat olleet vähintään kuusi kuukautta työsuhteessa ja jotka on rekisteröity työttömiksi työnhakijoiksi.

Esityksen mukaan työttömällä työnhakijalla, joka ei ole Suomen kansalainen, joka ei asu Suomessa, johon ei sovelleta sosiaaliturva-asetusta, perusasetusta tai pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta ja joka on ollut Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana työssä vähintään kuusi kuukautta, olisi oikeus työttömyyspäivärahaan, jos hän edelleen jatkaisi oleskeluaan Suomessa.

Työttömyyspäivärahan maksaminen edellyttäisi, että henkilö täyttää kaikki työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset. Henkilön pitäisi siten täyttää työssäoloehto työskentelynsä aikana ja hänen tulisi olla rekisteröity työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa.

Totesin asian lähetekeskustelussa näin: ”Esityksen valtiontaloudellisten vaikutusten kerrotaan olevan hyvin vähäiset. Näin se voikin olla, mutta periaatteellisella tasolla tämä esitys ei ole suinkaan vähäinen. Kysymys on siitä, missä kohden menee raja suomalaisen – Euroopan tasolla varsin korkeatasoisen – sosiaaliturvan aukaisemisesta toisen maan kansalaisille, olkoonkin sitten vaikka kuinka yhdenvertaisuuteen perustuvaa”.

Kun tässä on kyse ei-asumisperusteisesta sosiaaliturvasta, vaan työperusteisesta, ja Suomessa on käytössä asumisperusteinen turva, niin kyllähän se pakottaa meidät erittäin vakavaan ja perusteelliseen keskusteluun EU:n ja erityisesti Suomen sosiaaliturvan tulevaisuudesta.

Itse olen tästä kehityksestä todella huolissani, koska en usko suomalaisten kykyyn puolustaa omia etujamme tässäkään asiassa. Tämä lakihan nimittäin on yksi niistä laeista, jotka otetaan käyttöön ilman muita mutinoita. Vain oppositio tätä tulee vastustamaan ja sekin jää merkinnäksi pöytäkirjoihin.

Meille on siis vakuuteltu sitä, että integraatiokehitys ei koskisi sosiaali- tai työttömyysturvaa tai olisi uhka sille. Tällaisen esityksen jälkeen herää kuitenkin vahva epäily siitä, että yhä syvenevä integraatio koskee ihan kaikkea, myös työttömyys- ja sosiaaliturvaa. Se ei voi olla mitenkään viisasta tai järkevää Suomelle eikä varsinkaan suomalaiselle veronmaksajalle.