

LEHTIKUVA
Lopullinen tuomio: Kilpailukykypakettia ei tule
Nyt se on lopulta selvää: kovasti toivottua työmarkkinajärjestöjen sopimaa yhteiskuntasopimusta ei tule. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi asiasta Kesärannassa viimeisten neuvotteluyritysten jälkeen tänään iltapäivällä.
Tilanne näytti hyvin synkältä jo keskiviikkona, kun työmarkkinajärjestöt ilmoittivat, etteivät neuvottelut onnistu. Pääministeri hämmästeli osapuolten kyvyttömyyttä sopimiseen vaikeana aikana, jolloin yhteistä sopimista todella tarvittaisiin, mutta hän jätti oven raolleen vielä mahdollista tulevaa sopua varten. Hän ilmoitti pitävänsä yhteyttä osapuoliin lähipäivien aikana.
Painopiste siirtyy paikalliseen sopimiseen
Myös oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) toivoi, että järjestöt löytäisivät vielä järjen tässä tilanteessa.
– Minulla oli muutama idea, millä voitaisiin keskusteluja jatkaa, mutta kyllä se on selvä, ettei yhteiskuntasopimuskeskusteluille ei ole jatkon edellytyksiä, Sipilä totesi.
– Ilmoitin kuitenkin siinä kaikille, että hallitus ei laita ovea kiinni eli pallo on puoleltamme edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Sipilä kertoi, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet samaan aikaan paikallisesta sopimisesta.
– Tätä keskustelua käytiin hetki sitten yläkerrassa ja keskustelu siitä jatkuu. Kaikki ovat valmiit etenemään tässä asiassa. Hallitus määrittelee omat periaatteensa ja tavoitteensa ensi viikon alkupuolella ja sitten keskustelemme asiasta tarkemmin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Eli yhteydenpitomme painopiste siirtyy paikallisen sopimisen kokonaisuuteen, Sipilä kertoi.
Kaatuminen ei ollut suuri yllätys
Sipilältä kysyttiin, oliko hallitus valmis joustamaan jostakin seikasta yhteiskuntasopimuksen saamiseksi aikaan. Hän vastasi, ettei mitään joustamista ollut, koska ei ollut mitään esitystä, johon olisi voinut vastata.
Sipilä totesi, että työmarkkinajärjestöillä on yhä pallo haettavana eli puuttuvat osat kilpailukykypakettiin: viisi miljardia rakenteellisista säästöistä ja toinen mokoma palkkaratkaisuilla.
Hän toisti hallituksen yrittäneen aiemmin kolmeen kertaan – ilman ennakkoehtoja – yhteisen tavoitteen sopimista yhteiskuntasopimusneuvotteluiden pohjaksi. Mutta edes yhteisestä tavoitteesta ei pystytty sopimaan. Sen jälkeen työmarkkinajärjestöt halusivat kokeilla vielä itse, onnistuisiko sopiminen. Sekään ei onnistunut.
Pääministeri myönsi, että yhteiskuntasopimuksen kaatuminen oli aikoinaan henkilökohtainen tappio. Se, etteivät työmarkkinajärjestötkään onnistuneet korjaamaan tilannetta, ei ollut mikään suuri yllätys.
Hallituksen paketti eduskuntaan helmikuussa
Sipilä kertoi, että hallituksen oma kilpailukykypaketti, joita oppositio haukkuu pakkolaiksikin, etenee suunnitelmien mukaan. Esityksestä saadaan lausunnot hänen muistaakseen ensi keskiviikkona ja sitten katsotaan, pitääkö esitykseen tehdä joitakin muutoksia. Eduskuntaan saadaan hallituksen esitys ensi helmikuussa eduskunnan palattua joulutauolta.
Omia ideoitaan, joiden pohjalta hän arveli neuvotteluita voitavan jatkaa, hän ei ruvennut selittämään.
– Tämä tulee hiukan entisestä elämästä: pieleen menneitä prototyyppejä ei julkisteta, Sipilä kuittasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.