

Luukkanen: Helsinki Putinin ja Trumpin tapaamisen ”hovimestarina”
KOLUMNI | Presidentti Niinistö toi Arkangelista Arktisen Neuvoston kokouksesta tulijaisiksi tiedon siitä, että Putin haluaisi tavata USA:n presidentti Trumpin Helsingissä. Itänaapurin presidentin perustelu tälle oli mairitteleva: Suomella on hyvä maine tällaisten kokousten järjestäjänä.
Presidentti Putinin toive tällaiseen historialliseen kokoukseen on ymmärrettävä; ärhäköiden kotimaisten mielenosoitusten ja lännen pakotteiden vaivaama Venäjä voisi kääntää oman maansa poliittisen huomion sopivampaan suuntaan. Näyttää myös siltä, että Putinille mahdollisuus ETYK:in kaltaiseen suurvaltasuhteiden liennytykseen merkitsi hänen valtiomiesasemansa kansainvälistä tunnustamista; Helsingin nimellä on tässä mielessä oma maaginen merkityksensä.
Myös presidentti Trumpin hallinnolle tällainen kokous voisi olla sopiva tapa kääntää kotimaiset arvostelijat puolelleen. Senaatin tutkimus Trumpin Venäjä-yhteyksistä vaikuttaa etenevän uhkaavaan suuntaan, samalla kun itärannikon media jahtaa uutta presidenttiä entistä päättäväisemmin.
Tapaaminen Putinin kanssa tarjoaisi mahdollisuuden torjua arvostelijoiden kritiikki mutta vain siinä tapauksessa, että hänellä olisi Helsingistä kotiin viemisinä jotain todella konkreettista. Esimerkiksi Krimin palauttaminen jollain tasolla Ukrainalle tai Itä-Ukrainan poliittinen rauhoittaminen voisivat olla tällaisia voitonlaakereita, joita hänen hallintonsa nyt kipeästi tarvitsisi. Tämä merkitsee sitä, että kokouksen esivalmisteluissa olisi saatava aikaan todellisia ihmeitä.
Suomelle mahdollisuus toimia tällaisen huippukokouksen ”hovimestarina” on harvinaista herkkua. Se on omiaan korostamaan maamme asemaa neutraalina kohtaamispaikkana ja merkitsee myös kohteliaisuutta, jota kannattaa vaalia. Kannattaa myös muistaa, että presidentti Sauli Niinistölle huippukokous merkitsisi harvinaista meriittiä vuoden 2018 vaaleja ajatellen.
Suomen ”hovimestarin” virka on mairitteleva kohteliaisuus mutta se on myös vaativia järjestelyjä merkitsevä pesti. Kahden suurvallan presidentin turvallisuuden takaaminen on kansallinen tehtävä, jossa vaaditaan laajaa viranomaisten yhteistoimintaa ja perinpohjaista harkintaa. On toimittava mallikelpoisesti – tai käy kuten dekkareissa – niissä syyllinen on aina hovimestari.
Dosentti Arto Luukkanen (ps.)
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori
Helsingin yliopisto
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.