
Maahanmuutto, rikollisuus ja ilmasto ovat keskeisiä kysymyksiä Ruotsin EU-vaaleissa
EU-vaalien polttavin kysymys poliittisten puolueiden kannalta on se, miten väki saadaan liikkeelle. Näin on, koska äänestysprosentti EU-vaaleissa tuppaa jäämään eduskuntavaaleja alhaisemmaksi. Äänestäjät on helpompi saada uurnille, jos yleiset vaaliteemat ovat oman puolueen ydinasiaa. Toukokuun vaaleissa ratkaisevat tekijät ovat Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan maahanmuuttoon ja sen sen seurauksiin liittyvät kysymykset sekä ilmastonmuutos.
Äänestysvilkkauteen vaikuttaa myös yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja poliittisen tilanteen kärjistyminen.
Kansallismieliset voimat ovat voimistumassa Euroopassa ja maahanmuuttokriittiset puolueet ovat todennäköisesti saamassa vahvan aseman EU-parlamentissa. Siksi erityisesti Ruotsin vahva sosiaalidemokraattinen puolue on aloittanut uhkakuvien maalailun ja yrittää näin mobilisoida kannattajiaan estämään vasemmistolle epämieluisaa vaalitulosta.
Maahanmutto ja terrorismi huolestuttavat
SVT:n teettämässä kyselyssä asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut selvästi sitten EU-vaalien vuonna 2014. Suurin muutos on tapahtunut rikollisuuteen ja terrorismiin liittyvissä kysymyksissä, jotka ovat nyt nousseet keskeisiksi äänestyspäätöstä tehtäessä. Tähän liittyvät lukuisat terroriteot Euroopassa sekä rajat ylittävä rikollisuus.
Vuoden 2015 pakolaiskriisi on aiheuttanut senkin, että pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat nousseet ytimeen EU-vaaleissa. Ruotsalaispoliitikkojen vaatimus siitä, että pakolaisongelmat on ratkaistava yhteisesti koko EU:n tasolla, on saattanut vaikuttaa asiaan. Maahanmuutto- ja pakolaiskysymykset liittyvät usein terrorismiin sekä rikollisuuteen ja nämä sidokset vahvistavat toisiaan.
Ympäristökysymykset laskussa
Ilmastoon, energiaan ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat ruotsalaisten mielestä edelleen keskeisimpiä kysymyksiä EU-vaaleissa, mutta niitten merkitys on pienentynyt sitten edellisen selvityksen.
Talouteen, lähinnä työmarkkinoihin liittyvät asiat ovat nekin haalentuneet äänestäjien mielissä. Rauha ja sotilaallinen turvallisuus eivät kiinnosta vaalikarjaa menneen vertaa, vaikka turvallisuusympäristö erityisesti Itämeren alueella on huonontunut. Kuluttajansuoja ja aluepolitiikka eivät kiinnosta ruotsalaisia äänestäjiä EU-vaaleissa sitten pätkääkään.
Äänestäjistä kuusi kymmenestä kokee saaneensa puolueilta liian vähän informaatiota äänestyspäätöksensä tueksi, joten toukokuun 26. päivän vaalitulos on vielä veikkausten varassa. Äänestysasetelmat tosin suosivat ympäristöpuoluetta ja erityisesti ruotsidemokraatteja.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.