On surullista seurata, kuinka hallituksen puheet ja lupaukset kerta toisensa jälkeen osoittautuvat katteettomiksi, ja kuinka lapsiperheet ovat toistuvasti hallituksen hampaissa.

Kotihoidontuen leikkaus jäi reilu vuosi sitten hallitukselta haaveeksi. Jotain jäi hampaankoloon ja hallitus keksikin uuden tavan viedä asia maaliin: kotihoidon tuki halutaan ns. korvamerkitä. Tätä tavoitetta tukemaan ja totuutta peittämään keksittiin hieno taikasana, tasa-arvo. Näin hallitus kaiketi toivoi kansalaisilta jäävän huomaamatta, että kyseessä on puhdas leikkaus.

Hallitukselle perheiden tasa-arvo merkitsee aivan jotain muuta kuin perussuomalaisille. Me uskomme perheiden kykyyn tehdä itsenäisiä päätöksiä, hallitus ei. Meille aito tasa-arvo perustuu valinnanvapauteen, ei ylhäältä ohjattuihin käskyihin siitä, kuinka perheissä tulee asiat hoitaa. Me uskomme kestävään, pitkäjänteiseen perhepolitiikkaan – hallitus uskoo esimerkiksi lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämiseen.

Hallitus puuttuu nyt törkeällä tavalla perheiden itsemääräämisoikeuteen ja luo entistä suurempaa epätasa-arvoa perheiden välille unohtaen lapsen edun. Hallituspuolueiden sietäisi hävetä.

Perussuomalaiset katsovat, että hallitus antaa toimillaan perheille viestin, että lapset on raahattava mahdollisimman pieninä osaksi järjestelmää. Raadollisinta tässä on se, että kyse on nimenomaan kaikista pienimmistä ihmistaimista eli alle kolmivuotiaista. Päiväkodeissa ryhmäkoot ovat jo nykyisellään aivan liian suuria. Järjestelmä ei kestä tällaista muutosta ilman merkittäviä kustannuksia, jotka jäävät kuntien harteille.

Kotiäidit ansaitsevat arvostusta

Voin vakuuttaa, että kotihoidontuella lapsiaan kotona hoitavat äidit eivät ole ikeen ja sorron alla. He kokevat olevansa etuoikeutettuja voidessaan hoitaa pienet lapset kotona ja antaessaan oman panoksensa yhteiskuntamme eteen.

Hallituksen kannattaisi mennä kentälle kuuntelemaan ihmisten ajatuksia. Siellä ei tarjota kiitosta ja ylistystä. Puuttumalla perinteisiksi koettuihin arvoihin hallitus saa monet naiset – kotiäidit – tuntemaan itsensä kaikkea muuta kuin arvostetuiksi.  Kotiäitiys ei ole, eikä saa tulevaisuudessakaan olla halveksittua, mutta sellainen tunne teidän toimistanne tulee. Perussuomalaisille kotiäitiys on valinta, jota kunnioitamme suuresti.

Miksi väkisin pyritään rikkomaan äitiyden kokemus ja viemään mahdollisuus lastensa kotona hoitamiseen niiltä äideiltä, jotka sitä haluavat? Iseillä on oma tärkeä paikkansa ja roolinsa lasten elämässä, sitä ei kiellä kukaan, ja sitäkin perussuomalaiset arvostavat. Osalle perheistä isien jääminen lasten kanssa kotiin sopii hyvin, ja heillä on ollut siihen nytkin mahdollisuus. Vielä on kuitenkin myös perheissä olemassa perinteisiksi koettuja rooleja, joita ei valtiovallan kuulu lähteä säätelemään tai ohjaamaan haluttuun suuntaan.

Hallituksen perustelut ontuvat

Ei ole lainkaan sanottua, että kaikilla kotihoidontukea saavilla äideillä olisi työpaikka odottamassa tai että kaikille olisi töitä. Onko hallitus lainkaan seurannut viimeaikaisia irtisanomisaaltoja? Onko kenties tarkoitus, että äidit siirtyvät yhä enenevässä määrin muiden tulonsiirtojen varaan, toimeentulotuelle tai työttömyyskortistoon ja sen kautta halpatyövoimaksi työllistämistoimiin? Perustelut hallituksen esittämään muutokseen ontuvat kaikkineen. Se käy ilmi myös valtionvarainministeriön omista arvioista, joissa todetaan, että muutoksen työllisyysvaikutukset jäävät todennäköisesti merkittävästikin toivottua pienemmiksi. 

Kaikki suomalaiset perheet eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. On yrittäjä- ja yksinhuoltajaperheitä, on perheitä, joissa äiti toimii omien lastensa hoidon ohessa perhepäivähoitajana, ja perheitä, joissa isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan. Mitä sanottavaa hallituksella on heille?

Tarvitaan kestävää perhepolitiikkaa

Jokainen ymmärtää, että kaikissa perheissä ei ole mahdollisuutta hoitaa pieniä lapsia kotona. Siihen meidän kuitenkin tulisi perheitä kannustaa: luoda sellaista kestävää perhepolitiikkaa, joka antaa yhä useammalle mahdollisuuden tähän. Kysymyksessä on arvovalinta.

Hallitusohjelmassa sanotaan, että yksi keinoista korjata kestävyysvajetta on syntyvyyden lisääminen. Onko hallitus nyt vakavissaan, jos se kuvittelee, että tällaisilla päätöksillä lisätään perheiden luottamusta tulevaisuuteen? Jo nyt ensisynnyttäjien keski-ikä on kohonnut ennennäkemättömän korkealle. Jos halutaan, että luottamus tulevaisuuteen lisääntyy, on myös perhepolitiikan oltava kestävää ja pitkäjänteistä – siis sitä, mitä perussuomalaiset ovat vaatineet. Kaikki elämänarvot eivät voi pohjautua siihen, kuinka tuottava ja tehokas ihminen on työelämässä, vaikka näin hallitus tuntuu ajattelevan. Perussuomalaiset eivät näin ajattele.

HANNA MÄNTYLÄ