
Martin Scheininin vastine syyttömyysolettamaa koskevaan juttuun
Martin Scheininin vastine Suomen Uutisten eilen julkaisemaan juttuun ohessa:
Rikoslaki on kaikille sama – samoin rikoksesta syytetyn syyttömyysolettama
Etusivun kirjoituksenne ”Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle” (24.1.2020) sisältää olennaisia asiavirheitä. Kirjoitus koskee yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita, joten virheet tulee korjata.
Kävin 24.1.2020 Twitterissä vuoropuhelua kansanedustaja Leena Meren (PS) kanssa, ja keskusteluun liittyi myös muita ihmisiä. Kirjoituksenne perustuu tähän Twitter-keskusteluun, mutta ei anna siitä oikeaa kuvaa. Lehtenne ei myöskään ollut minuun yhteydessä ennen kirjoituksen julkaisemista.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen pyydettyä eduskunnalta perustuslain 30 §:ssä tarkoitettua suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (PS) syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, olen julkisuudessa katsonut Perussuomalaisten tekevän virheen, jos he määrävähemmistöllään estävät suostumuksen antamisen. Olen korostanut, että rikoslaki on kaikille sama ja että vain eduskunnan suostumuksen jälkeen tehtävällä syyttäjän päätöksellä syytteen nostamisesta tai syyttämättä jättämisestä, ja ensin mainitusta seuraavan oikeudenkäynnin kautta, voidaan ratkaista kysymys Mäenpään syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Jos Perussuomalaiset estävät eduskunnan suostumuksen antamisen, Mäenpää jää asiassa suoritetun esitutkinnan lopputuloksen mukaisesti rikoksesta epäillyksi, pysyvästi.
Kansanedustaja, varatuomari, valtakunnanoikeuden jäsen Leena Meri puuttui kannanottoihini, kysellen eikö Mäenpää nauti ihmisoikeutena turvattua syyttömyysolettamaa. Hänen näkemyksensä ymmärtääkseni oli, että jos eduskunta epää luvan syytteen nostamiselle, Mäenpäästä tulisi syytön siihen rikokseen, josta häntä esitutkinnan tuloksena nyt epäillään.
Asia ei ole näin. Syyttömyysolettama kuuluu perustaviin ihmisoikeuksiin, ennen muuta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (2) artiklan nojalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että tuolla sopimuskohdalla on oma soveltamisalansa, jota koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja arvovaltainen käytäntö. Syyttömyysolettama on rikoksesta syytetyn oikeus ja se kohdistuu erityisesti tuomioistuimeen, jonka toimintaa ei saa rasittaa ennakkokäsitys syytetyn syyllisyydestä. Syytetty on syyllinen vasta kun syyttäjä on näyttänyt tuomioistuimessa rikoksen toteen ja tuomioistuin on tämän vahvistanut. Siksi eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi. Ei rikolliseksi, ei syytetyksi, ei syyttömäksi – vaan rikoksesta epäillyksi.
Meri on viitannut myös Suomen omaan esitutkintalakiin, jonka mukaan syyttömyysolettama on voimassa jo esitutkinnan aikana. Tämä on totta, mutta ei muuta edellä sanottua. Mäenpää on nauttinut syyttömyysolettamaa poliisin esitutkinnassa, joka on päättynyt poliisin arvioon, jonka mukaan häntä epäillään rikoksesta. Jos oikeusprosessi jatkuisi syytteen ja oikeudenkäynnin kautta, hän saisi koko ajan hyväkseen syyttömyysolettaman. Mutta jos Perussuomalaiset eduskunnassa estävät syytteen nostamisen, se ei tee Mäenpäästä syytöntä.
Lehdessänne viitataan myös prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpään tviitteihin, joissa hän näyttää antaneen tukensa Meren näkemyksille. Vuorenpään ja minun välinen näkemysero on kuitenkin näennäinen, koska puhumme eri asiasta. Vuorenpää käytti ns. analogia-argumenttia rinnastaen Mäenpään tilanteen tapaukseen, jossa tuomioistuin jättää sille esitetyn syytteen
tutkimatta. En kiistä sitä, mitä Vuorenpää tuossa toisessa asiassa sanoo, mutta totean ettei sillä ole nyt merkitystä. Vuorenpään kannanotot eivät muuta sitä, mitä olen sanonut syyttömyysolettaman soveltamisalasta. Hänen oma rinnastuksensahan koskee nimenomaisesti tilannetta, jossa henkilö on – toisin kuin Mäenpää – rikoksesta syytettynä.
En pidä oikeutettuna, että lehtenne välittää lukijoille käsityksen, että oikeustieteellinen asiantuntemukseni voitaisiin sivuuttaa sen vuoksi, että olen 1980-luvun alussa, tarkemmin sanoen 1981-82 ja siis lähes 40 vuotta sitten, osallistunut puoluepoliittiseen toimintaan. Kuten olen julkisesti tuonut esiin, kävin jo 1980-luvun puolivälissä läpi itsetutkiskelun, jonka kautta päädyin säilyttämään kriittisyyden ja jopa radikaalisuuden, mutta asettaen yksilön vapauden muiden arvojen yläpuolelle. Oikeustieteellisen asiantuntijan urani olen tehnyt tuon uudelleenarvioinnin jälkeen, erityisesti vuonna 1991 tarkastetusta väitöskirjastani lähtien.
Ei ole mitään ”persujahtia”. Rikoslaki on kaikille sama, eikä kansanedustajan menettelyllistä syytesuojaa tulisi mielestäni käyttää tämän perustavan periaatteen horjuttamiseen En ole ”riehaantunut” enkä käy ”hurjilla kierroksella”. Olen vain yrittänyt asiantuntemukseni perusteella mutta samalla kansantajuisesti selittää, mitä ihmisoikeuksiin kuuluva syyttömyysolettama tarkoittaa, ja mitä se ei tarkoita. Mielestäni Suomen Uutisten lukijoilla on oikeus tietää tämä.
Martin Scheinin 25.1.2020
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää