

PS ARKISTO
Meri: Kauniit sanat eivät pelasta suomenhevosta – uudentyyppisiä tukimuotoja ei ole suunnitteilla
Kansanedustaja Leena Meri vaati kirjallisessa kysymyksessään varsarahan palauttamista suomenhevosten kasvattajille romahtaneen suomenhevoskannan pelastamiseksi. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastaus ei ollut aivan sitä, mitä hän toivoi.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kansanedustaja Leena Meren kirjalliseen kysymykseen antamassa vastauksessa kerrotaan, että kasvatustukijärjestelmää on pyritty selkiyttämään muun muassa suomenhevosille suunnattujen palkintojen korottamisella. Kasvatustuki pyritään kuitenkin suuntaamaan mahdollisimman tasapuolisesti eri rotujen kesken.
– Lisäksi ministeri mainitsee maatalouden ympäristötuen, josta on myönnetty alkuperäisroduille tarkoitettua tukea. Tuella on kuitenkin tiukat kriteerit, sillä tukea eivät voi saada muut kuin viljelijät tai puutarhatalouden harjoittajat, Meri kertoo.
Piiloutuuko ministeri EU:n selän taakse?
Ministeri sanoo, että suomenhevosten varsojen määrä näyttää pysyvän samanlaisena kuin edellisinä vuosina, mutta ongelma onkin pitkän ajan kehitys, jossa varsojen määrä on pysyvästi jämähtänyt alhaiseksi.
– Ministeri ei tunnu tietävän suomenhevoskannan laskusta eikä myöskään monisukuisuuden säilyttämisen tarpeesta. Mitä pienempi kanta on, sitä vähemmän on erisukuisia hevosia, joka taas johtaa lopulta rodun köyhtymiseen ja sammumiseen, Meri moittii.
Ministeri mainitsee myös, että EU:n valtiotukisäännökset on otettava huomioon. Meri epäilee, että jos EU on myöntänyt suomenhevoselle alkuperäisrodun statuksen, niin sitä ei saisi suojella kansallisesti.
– Pidän epäuskottavana, että EU puuttuisi asiaan, jos Suomi tukisi alkuperäisrodun säilymistä varsarahalla. Ministeri ei avannut sen enempää, miksi EU olisi varsarahan este, minkä takia heräsi tunne, että yritetäänkö tässä vain piiloutua EU:n selän taakse?
Tietämättömyys näkyy
Meri on ministeri Lepän kanssa samaa mieltä siitä, että hevosalalla on merkittävät suorat ja välilliset työllistämisvaikutukset. Hänen mielestään ei kuitenkaan voida tyytyä toteamaan, että Suomessa ja muualla Euroopassa iso osa kasvatuksesta tapahtuu pienissä yksiköissä, vaan näitä pieniä yksiköitä pitää tukea.
– Kuten ministerikin sanoo vastauksessaan, nämä pienet kasvattajat pyrkivät usein toimeentulon vuoksi samalla harjoittamaan myös jotain muuta hevostalouteen liittyvää, josta jälleen kerran koko hevosala hyötyy.
– Kauniit sanat hevosalan tärkeydestä ja suomenhevosen asemasta eivät riitä, jos konkreettista tukea ei ole tulossa. Kokonaisuudessaan vastauksesta näkyy ministerin tietämättömyys suomenhevosen tilasta ja suoranainen välinpitämättömyys ainoan suomenhevosen säilymisestä, sanoo Meri.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.