Kansanedustaja Leena Meri vaati kirjallisessa kysymyksessään varsarahan palauttamista suomenhevosten kasvattajille romahtaneen suomenhevoskannan pelastamiseksi. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastaus ei ollut aivan sitä, mitä hän toivoi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kansanedustaja Leena Meren kirjalliseen kysymykseen antamassa vastauksessa kerrotaan, että kasvatustukijärjestelmää on pyritty selkiyttämään muun muassa suomenhevosille suunnattujen palkintojen korottamisella. Kasvatustuki pyritään kuitenkin suuntaamaan mahdollisimman tasapuolisesti eri rotujen kesken.

– Lisäksi ministeri mainitsee maatalouden ympäristötuen, josta on myönnetty alkuperäisroduille tarkoitettua tukea. Tuella on kuitenkin tiukat kriteerit, sillä tukea eivät voi saada muut kuin viljelijät tai puutarhatalouden harjoittajat, Meri kertoo.

Piiloutuuko ministeri EU:n selän taakse?

Ministeri sanoo, että suomenhevosten varsojen määrä näyttää pysyvän samanlaisena kuin edellisinä vuosina, mutta ongelma onkin pitkän ajan kehitys, jossa varsojen määrä on pysyvästi jämähtänyt alhaiseksi.

– Ministeri ei tunnu tietävän suomenhevoskannan laskusta eikä myöskään monisukuisuuden säilyttämisen tarpeesta. Mitä pienempi kanta on, sitä vähemmän on erisukuisia hevosia, joka taas johtaa lopulta rodun köyhtymiseen ja sammumiseen, Meri moittii.

Ministeri mainitsee myös, että EU:n valtiotukisäännökset on otettava huomioon. Meri epäilee, että jos EU on myöntänyt suomenhevoselle alkuperäisrodun statuksen, niin sitä ei saisi suojella kansallisesti.

– Pidän epäuskottavana, että EU puuttuisi asiaan, jos Suomi tukisi alkuperäisrodun säilymistä varsarahalla. Ministeri ei avannut sen enempää, miksi EU olisi varsarahan este, minkä takia heräsi tunne, että yritetäänkö tässä vain piiloutua EU:n selän taakse?

Tietämättömyys näkyy

Meri on ministeri Lepän kanssa samaa mieltä siitä, että hevosalalla on merkittävät suorat ja välilliset työllistämisvaikutukset. Hänen mielestään ei kuitenkaan voida tyytyä toteamaan, että Suomessa ja muualla Euroopassa iso osa kasvatuksesta tapahtuu pienissä yksiköissä, vaan näitä pieniä yksiköitä pitää tukea.

– Kuten ministerikin sanoo vastauksessaan, nämä pienet kasvattajat pyrkivät usein toimeentulon vuoksi samalla harjoittamaan myös jotain muuta hevostalouteen liittyvää, josta jälleen kerran koko hevosala hyötyy.

– Kauniit sanat hevosalan tärkeydestä ja suomenhevosen asemasta eivät riitä, jos konkreettista tukea ei ole tulossa. Kokonaisuudessaan vastauksesta näkyy ministerin tietämättömyys suomenhevosen tilasta ja suoranainen välinpitämättömyys ainoan suomenhevosen säilymisestä, sanoo Meri.

Suomen Uutiset