Ministeri Viitanen: Virkamiesten kirje oli kirjoitettu harhaanjohtavasti

Nuorisojärjestöjen tuista vastaava kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) väittää, ettei Perussuomalaisten Nuorten tukia ole karsittu kansainvälisyyteen suhtautumisen perusteella.

– Harmi, että virkamiesten kirjeestä syntyi tällainen käsitys, se oli ilmaistu harhaanjohtavasti, Viitanen pahoitteli Ylen Ykkösaamussa.

Kun ministeriltä kysyttiin, kuinka kokoomuksen, keskustan ja SDP:n nuorisojärjestöt ansaitsevat 20 kertaa suuremmat tuet, hän vetosi vanhojen puolueiden toiminnan vakiintuneisuuteen. Hän sanoi myös perussuomalaisten tukien kasvaneen erinomaisesti: 41 prosenttia viime vuodesta.

– Muilla puolueilla jo lähtötaso on ollut isompi, Viitanen perusteli ja toivoi tukien maksamisperusteista keskustelua.

Elo: Tukien ero vieläkin suurempi

Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa kokoomus- ja keskustanuorille yli 600 000 euron  tukia, kun PS-nuoret saavat vain 29 000 euroa.

PS-nuorten puheenjohtaja Simon Elo huomauttaa eron olevan vielä suurempi: keskustanuoret saavat noin 1 050 000 euron tuet, kun mukaan luetaan myös kunnalliset tuet.

– Ero on siis 29 000 euron ja 1 150 000 euron välillä. Kyse on valtataistelusta. Myös kokoomusnuoret saavat Tampereen kaupungilta 15 000 euroa. Nämä tuet pitäisi lakkauttaa kokonaan, Elo vaatii.

RKP:n poliitikko jakaa rahat

Opetus- ja kulttuuriministeriössä nuorisojärjestöjen tuista vastaa ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede. Hän oli viime eduskuntavaaleissa RKP:n ehdokkaana Helsingin vaalipiirissä ja on toiminut myös RKP:n Helsingin piirin puheenjohtajana.

Wrede selvittää, että uusien järjestöjen tuki lähtee nollatasosta. Tukien jakaminen on nollasummapeliä. Tukien kasvu yhdellä puolueryhmällä on toisilta pois. Hän väittää myös, että ministeriö on jo ryhtynyt toimiin kaventaakseen järjestöjen suuria eroja.

– Heidän tukensa on kasvanut kiitettävästi: peräti 90 prosenttia vuoden 2011 vaaleista lähtien, Wrede sanoi Ylen Ykkösaamussa.

”Ei liian suuria liikkeitä”

Toiminnan erilainen taso ja vakiintuneisuus vaikuttavat myös tukien määrään. Toimittaja kysyi Wredeltä, voiko puolue sitten toimia yhtä laajasti, jos saa tukea vain yhden kahdeskymmenesosan toiseen puolueeseen verrattuna.

– Se on totta, että resurssi myös vaikuttaa toimintaan. Täytyy muistaa, että vaikuttavuudessa esimerkiksi piiriorganisaation on oltava olemassa entuudestaan. Meillä on myös vastuuta ennakoitavuudesta: pitäisi säilyttää suunnilleen entinen taso. Myös valtiontalouden tarkastusvirasto on edellyttänyt käsittelyltä tiettyä ennakoitavuutta. Pitäisi katsoa, ettei tehdä liian suuria liikkeitä, Wrede perusteli.

– Tietysti myös perussuomalaisten piirijärjestö on heikompi kuin keskustan tai kokoomusnuorten järjestöt, Wrede jatkoi.

Elo: Pöytälaatikkoyhdistykset vastassa

Elo vastasi, että PS-nuorten järjestökenttä on kasvanut kattavaksi: melkein koko maa on katettu, vain Etelä-Savosta osasto puuttuu ja sinnekin sitä kovasti rakennetaan.

– Keskustalla sanotaan olevan 200 yhdistystä. Väitänpä, että niistä moni on pöytälaatikkoyhdistyksiä, joissa pdetään kokoukset, eikä muuta toimintaa ole, joten en pidä sitä perusteluna. Kun ministeri sanoo, että niukkuutta jaetaan, niin kun katsotaan paljonko nuorisojärjestöille kokonaisuudessaan annetaan, niin minusta tässä ei niukkuutta jaeta, Elo vastasi.

– Yhtenä perusteena on ajankohtainen yhteiskunnallinen merkitys. Eikö sitä osoita puolueen kannatuksen kasvu 14,5 prosenttyksiköllä? Siinä on osuutensa myös puolueen nuorisojärjestöllä, Elo sanoi.

Wreden mukaan valtio ei voi tukea nuorisojärjestöjä aikuispuolueiden kannatuksen perusteella, koska tällöin aikuiset päättäisivät asiasta, kun tavoitteena on kehittää nuorten omaehtoista toimintaa.

– Nuorten joukosta nousee myös uusia poliittisia liikkeitä, kuten piraattiliike, Wrede perustelee.