Miksi jotkut yksilöt ja jotkut ryhmät menestyvät koulutuksessa ja työelämässä toisia paremmin? Tämä on sekä yhteiskuntatieteen että -politiikan ikuisuuskysymyksiä. Uusi Nature Human Behaviour -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että geeneissä peritty kyvykkyys vaikuttaa nykyvirolaisten taloudelliseen menestymiseen enemmän kuin neuvostoaikoina.

Lontoon King’s Collegen tutkijat Kaili Rimfeld ja Robert Plomin kollegoineen analysoivat 12 500 virolaisen geenit ja yhdistivät ne tietoihin heidän koulutuksestaan ja ammateistaan. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: niihin jotka kasvoivat Neuvostoliitossa ja niihin, jotka kasvoivat vuoden 1991 jälkeisessä itsenäisessä Virossa.

Tutkijat uskovat Viron itsenäistymisen luoneen aiempaa meritokraattisemman yhteiskunnan, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua haluamaansa koulutukseen ja menestyä työelämässä.

Tutkijat huomasivat, että geneettiset erot, joiden tiedetään vaikuttavan yksilöiden koulutustasoon ja ammattiasemaan, selittivät kaksi kertaa enemmän yksilöiden välisiä menestyseroja kapitalistisessa Virossa kuin neuvostokommununismissa.

Tutkimustulos osoittaa, ettei esimerkiksi älykkyyteen liittyvien geneettisten erojen vaikutus taloudelliseen menestykseen ole vakio, vaan sen merkitys vaihtelee riippuen yhteiskuntajärjestelmästä. Mitä suurempi mahdollisuuksien tasa-arvo, sitä enemmän synnynnäiset erot vaikuttavat.