Perussuomalaisen lehden toimitus kysyi eurovaaliehdokkailta, miten he estäisivät EU:ssa tapahtuvaa veronkiertoa. Näin he vastasivat:
VEROHALLINNON arvion mukaan yritysten siirtohinnoittelun kautta Suomesta valuu veroparatiiseihin noin 320 miljoonaa euroa. Kokonaisuuden kannalta summa on aika pieni, mutta siihen näyttävästi puuttumalla saataisiin rivikansalaistenkin moraalia harmaantalouden suhteen parannettua. — Juho Eerola
HYVÄ alku olisi panna kuriin EU:n oma musta lammas eli alueellinen kääpiö mutta hämärien finanssioperaatioiden jättiläinen Luxemburg. — Erkki Havansi
VERONKIERTO tulisi estää lainsäädännöllä. Verottajan tulisi pyydettäessä saada tietoja pankeilta. Tämä tarkoittaisi pankkien osittaista pankkisalaisuuden avaamista. Verottajan tulisi olla myös itse aktiivinen hakemaan tietoja. Media tekemään tutkivaa journalismia ja pitämään meteliä yritysten veronkierroista. — Laura Huhtasaari
KYLLÄ tämä on todella vaikea estää. Kun tiedetään, että useassa EU-maassa vaaditaan käteismaksua eikä anneta kuittia! Sanontoja löytyy: ”Olet tyhmä, kun maksat veroja”. Tehtävä on siten mahdoton. — Marko Kulpakko
VEROPARATIISILLE tai aggressiiviselle verosuunnittelulle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Tärkeä periaate verotuksessa on, että verot maksetaan sinne, missä tulo syntyy. EU voisi aloittaa taistelun veronkiertoa vastaan näyttämällä esimerkkiä omissa toimissaan, se ei ole 18 vuoteen saanut tilintarkastuksesta puhtaita papereita. Rahanpesusta tunnettu Kypros sai tukipaketin, mutta vasta myöntämisen jälkeen siellä suoritettiin rahanpesuselvitys! Vastaavia selvityksiä olisi syytä tehdä myös tukipaketin saaneille tai euroon liittyville maille. Joillakin jäsenmailla esim. Bulgarialla ja Romanialla korruptio ja veronkierto ovat maan tapa ja syvällä kulttuurissa, joten täsmätoimia tarvitaan. — Anne Louhelainen
VERONKIERRON estämisessä tarvitaan ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä saadaksemme kattavat globaalit pelisäännöt, jotka sitoisivat sitten kaikkia. Neuvottelu näistä sopii kerrankin hyvin EU:n vastuulle. Sen lisäksi tulee parantaa Suomen verojärjestelmää tukkimalla porsaanreikiä ja muuttamalla sitä kilpailukykyisemmäksi, jolloin myös motivaatio yltiöpäiseen verosuunnitteluun vähenee. Epätoivoisena ylilyöntinä tässä keskustelussa pidän esim. Alankomaiden tai Belgian tapaisten eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden leimaamista veroparatiiseiksi. — Ilkka Matinpalo
UUSIMALLA lainsäädäntöä. On etsittävä ne reiät, joista vene vuotaa. — Pirkko Mattila
HARTIAPANKKILAISUUS opetti käytännössä, kuinka suuri paperisota verojen ja maksujen tilittäminen on. Siinä todella testattiin veronmaksuhalukkuutta! Yksityistalouksien osalta jo pelkkä tilitysten tekeminen käteväksi vähentää veronkiertoa. Nykyään on onneksi palkka.fi:n kaltaisia palveluja, joiden avulla on helppo suorittaa palkat, verot ja erilaiset pakolliset maksut. — Piritta Poikonen
ESTÄMÄLLÄ ja rajoittamalla veroparatiisiyritysten toimintaa lainsäädännöllä kaikin mahdollisin keinoin. Tekemällä julkisiksi kaikki yritykset, jotka toimivat Suomessa ja joilla veroparatiisikytkentöjä. Näin kansalaiset voisivat välttää veroparatiisiyritysten tuotteiden ja palvelujen ostamista. Harmaan talouden yrityksille, yrittäjille ja työntekijöille tehokkaampaa viranomaisten kenttävalvontaa ja ankarammat sanktiot. — Pirkko Ruohonen-Lerner
TÄMÄ on tärkeä tavoite, joka vaatii tietojenvaihtoa, valvontaa ja ennen kaikkea jäsenmaiden sitoutumista yhdessä päätettäviin toimenpiteisiin. Veroja voidaan välttää monella tavoin, riippuen mm. puhutaanko yksityishenkilöstä vai suuryrityksestä. EU-tasolla voidaan yrittää puuttua veroparatiiseihin ja yritysten ns. aggressiiviseen verosuunnitteluun, mutta yksityishenkilöiden veronkierto puolestaan on ensisijaisesti kansallinen kysymys. EU voi lähinnä järjestää tiedotuskampanjoita tai välittää parhaita käytäntöjä eri jäsenmaiden verottajien välillä. Kaikkein tärkeintä EU:ssa on vastustaa sellaista yhteisvastuuta, jossa toisen jäsenmaan veronmaksajat joutuvat kärsimään toisen maan kansalaisten veronkierrosta. — Sampo Terho
EU:SSA yritysverotus olisi saatava samalle tasolle kaikissa jäsenmaissa, jolloin verokikkailu – perustamalla tytäryhtiöitä toisiin (ja kolmansiin) maihin – ei kannata. Veroparatiiseihin on puututtava lailla EU:n sisällä ja maailmanlaajuisilla sopimuksilla. Rahanpesusta olisi säädettävä kovemmat rangaistukset ja aina rahojen menetys valtiolle. — Mauno Vanhala
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 1/2014 –lehdessä.
