

LEHTIKUVA
Miten korjata Eurooppaa riivaava nuorisotyöttömyys?
Euroopan nuorisotyöttömyys on osoittautunut varsinaiseksi vitsaukseksi, eikä ulospääsyä ole näkyvissä. Nuorten työttömyys on pitkäkestoista ja se tekee nuorista entistä hankalammin työllistyviä, Bloombergin Businessweek kirjoittaa.
Työmarkkinat ovat muuttuneet niin, että nuorille on usein tarjolla vain osa-aikatöitä tai lyhytkestoisia pätkätöitä. Euroopan maiden lainsäädäntö laahaa perässä, eikä tällaisia työmalleja ole otettu riittävästi huomioon. Lisäksi teknologinen kehitys on johtanut siihen, ettei nuorille ole enää tarjolla sopivia töitä, joilla he pääsisivät alkuun.
Lääkkeeksi tarjotaan rahaa
Businessweekin kolme haastateltavaa luettelevat oman rohtonsa tähän tautiin. Yhteinen tekijä löytyy rahasta.
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n nuorisotyöttömyydestä vuonna 2013 raportoinut Ekkehard Ernst arvelee Euroopan nuorisotyöttömyyden pahenevan aina vuoteen 2019 asti. Ernst peräänkuuluttaa julkisia investointeja sekä elvyttävämpää talouspolitiikkaa. Tällaisiin toimiin tulisi ryhtyä eritoten maissa, joissa nuorisotyöttömyys on keskiarvoa korkeampi. Esimerkkinä Ernst mainitsee Espanjan.
Ernst rukkaisi opinahjotkin uuteen uskoon. Teknologisen kehityksen jatkuessa nuoret voivat tarvita kokonaan erilaisia taitoja kuin mitä koulun penkiltä on saatavilla. Sosiaalipolitiikan vanhempi tutkija Sonja Bekker valittelee työmarkkinoiden toimintatapoja. Euroopassa tarjotaan nuorille yhä enemmän vain palkatonta työharjoittelua. Yritysten kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on johtamassa siihen, että tarjolla on enää pätkätöitä. Lainsäädännössä tulisi keskittyä siihen, että työpaikan vaihtaminen olisi jouhevaa. Yhteiskunnan tulisi myös jakaa taloudellista tukea nuorille, jotta nämä voisivat perustaa perheitä.
Koulutusta vastaava työ puuttuu
Kiinteistövälittäjänä toimiva, 31-vuotias Jesus Solis Zamora valmistui biolääketieteen fysiikan koulutusohjelmasta. Hän kertoo hakeneensa alan töitä puolitoista vuotta tuloksetta. Nyt hän kertoo saavansa edes jonkin verran palkkaa.
Zamoran mielestä politiikassa on menty metsään budjettileikkauksia tekemällä. Leikkaukset ovat tuoneet työmarkkinauudistusten kanssa suuren sosiaalisen kriisin. Zamoran mielestä nyt pitäisi panostaa kasvuun sekä tukemalla palkkoja että investoimalla tutkimustyöhön.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää