Euroopan komissio on lähiaikoina julkaisemassa direktiiviehdotuksensa kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Julkisuuteen on kuitenkin jo vuotanut direktiiviluonnos, jonka mukaan EU on tulossa mukaan koko metsäpolitiikan säätelyyn energiapuun kestävyyskriteerien kautta. Mikäli komissiolle annettaisiin delegoitua toimivaltaa määritellä kriteerejä, eteen voi tulla Suomen metsäsektorin kannalta hankalia tulkintoja. Kyseessä on ILUC-direktiivi ja biomassan kestävyyskriteeridirektiivi, jotka luultavasti vaikuttavat toisiinsa.

Komissio määrittelee puun osat niiden arvon mukaan. Jatkossa arvokasta runkopuuta ei saisi polttaa energiapuuna. EU pyrkii estämään ILUC-direktiivillä sitä, että viljelymailla siirryttäisiin ruoan tuotannon sijasta biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotantoon.

Suomessa on harjoitettu kestävää metsätaloutta tuhansia vuosia. Alan osaaminen on maailman huippua. Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisan mukaan bioenergia-alalla eletään historiallista käännekohtaa. Suuren teknologisen murroksen avulla Suomella on mahdollisuus nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta nykyisestä 33 prosentista tavoiteltuun 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Peisa toteaa, että bioenergia on yksi merkittävimmistä talouskasvun avaimistamme.

Alan teknologian kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Uudet innovaatiot puun kaasutuksesta pyrolyysiöljyyn ja biohiileen nostavat energiantuotannon bioenergialla uudelle tasolle. Samalla alan markkinat kansainvälistyvät. Peisan mukaan Suomi voikin saada bioenergiaosaamisesta merkittävän vientituotteen muun muassa energia-alan cleantech-yritysten kautta. Nyt kuitenkin Euroopan komissio on tappamassa Suomen tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Erilaisiin biohankkeisiin on Suomessa investoitu miljardeja euroja. Paradoksaalista on, että Euroopan komissio tukee monien rahastojen kautta bioenergian tuotantoa

MARTTI MÖLSÄ