LEHTIKUVA
Yhä useampi rikos- ja riita-asia hoidetaan nykyisin käräjöinnin sijaan sovittelutoimiston kautta.
Suomessa rikos- ja riita-asioiden sovittelu on yhteiskunnallinen palvelu, jossa vapaaehtoissovittelijat toimivat välittäjinä tapahtuneen rikoksen tai riidan osapuolten välillä ja auttavat heitä neuvotteluissa. Sovittelupalveluita tuottavat kunnat, järjestöt ja eri yhdistykset. Maassamme toimii tällä hetkellä 34 sovittelutoimistoa tai toimipistettä.
Sovittelutoimistoissa työskentelee ammattihenkilöstöä ja koulutettuja vapaaehtoissovittelijoita. Sovittelun tavoitteena on puhua tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta, osapuolten tapahtumiin liittyvistä kokemuksista ja tunteista sekä sopia toimenpiteistä vahinkojen hyvittämiseksi tai sovintoon pääsemiseksi molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Sovittelu on todettu hyödylliseksi etupäässä silloin, kun rikos on suhteellisen lievä ja rikoksentekijä on nuori tai soviteltava asia koskee koulumaailmaa.
Sovitteluissa käsitellään tyypillisesti omaisuusrikoksia, vahingontekoja, ilkivaltaa, pahoinpitelyjä, laittomia uhkauksia sekä kunnianloukkauksia. Sovittelutoiminnan riita-asiat ovat toisinaan hyvinkin haastavia, sillä niihin saattaa liittyä jopa vuosikymmeniä vanhoja erimielisyyksiä. Sovittelutoiminta perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja se on asiakkaille maksuton palvelu.
Sovitteluneuvottelu ja sopimuksen teko
Pohjois-Suomen sovittelutoimiston toimistosihteeri/sovitteluohjaaja Sari Nissi kertoo, että heidän asiakkaitaan ovat kaiken ikäiset ihmiset vauvasta vaariin.
– Silloin kun asia koskee lapsia, alaikäisen henkilön on annettava suostumuksensa sovitteluun henkilökohtaisesti, vaikka sovitteluun osallistuminen edellyttääkin, että myös hänen huoltajansa tai muut lailliset edustajansa suostuvat siihen. Alaikäisen ollessa kyseessä huoltajan tai laillisen edustajan tulee olla lisäksi aina läsnä myös itse sovittelutapaamisessa.
Nissi sanoo, että Oulussa toimii tällä hetkellä 60 sovittelijaa ja koko Pohjois-Suomen sovittelutoimiston alueella noin 150 vapaaehtoista sovittelijaa.
– Meille noin 85 % sovittelualoitteista tulee poliisilta ja loput syyttäjältä tai muilta tahoilta. Aloitteista noin 60-70 % päätyy sovintoon ja loput palautuvat takaisin aloitteiden tekijöille. Silloin kun sovitteluneuvottelu päättyy hyvin ja kaikki osapuolet pääsevät sovintoon asiassa, laaditaan kaikkien osapuolten välillä salassa pidettävä kirjallinen sopimus, mikä lähetetään tiedoksi myös oikeusviranomaiselle.
– Sovittelussa kartoitetaan osapuolten selvitysten pohjalta aiheutuneet vahingot ja pyritään pääsemään yksimielisyyteen korvausten määrästä ja korvaustavasta. Sovittelussa ei kuitenkaan ratkaista asian rikosoikeudellista puolta, mutta sovittelu voi vaikuttaa mahdolliseen rangaistusseuraamukseen siten, että rangaistusta lievennetään tai rikosoikeudellisista toimenpiteistä luovutaan kokonaan. Jos kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, niin syyttäjä päättää vielä jälkikäteen, hakeeko hän erillistä rangaistusta tekijälle, Nissi painottaa.
Pahoinpitelyt sovittelussa
Helsingin sovittelutoimistosta kerrotaan, että heille noin puolet sovitteluun tulevista rikoksista on pahoinpitelyjä.
– Sovittelussa voidaan käsitellä rikoksia, joiden arvioidaan soveltuvan soviteltaviksi, kun otetaan huomioon rikoksen laatu ja tekotapa, rikoksesta epäillyn ja uhrin keskinäinen suhde sekä muut rikokseen liittyvät seikat kokonaisuutena. Soviteltavaksi ei saa ottaa alaikäiseen kohdistunutta rikosta, jos uhrilla rikoksen laadun tai ikänsä vuoksi on erityinen suojan tarve. Jos rikosta ei voida sovitella, myöskään siitä aiheutuneen vahingon korvaamista koskevaa asiaa ei saa ottaa soviteltavaksi, toimistosta painotetaan.
Helsingin sovittelutoimistosta huomautetaan lisäksi, että rikosasia soveltuu soviteltavaksi vain silloin, kun siinä on uhri (asianomistaja) ja vähintään yksi rikoksesta epäilty. Sovittelussa ei siis voida käsitellä esimerkiksi huumausainerikoksia tai useimpia liikennerikoksia, koska niissä rikos ei ole kohdistunut johonkin tiettyyn henkilöön tai oikeushenkilöön. Tämän lisäksi lähisuhteessa tapahtuneen väkivaltarikoksen voi toimittaa sovitteluun vain poliisi tai syyttäjä.
Luottamusta ja anteeksipyyntöjä
Lapin sovittelutoimiston sovittelutoiminnan vastaava Sanna Toivainen kertoo, että heille tulevista sovittelualoitteista valtaosa koskee pahoinpitelyjä, jotka on yleensä tehty päihtyneenä.
– Näissä sovitteluneuvotteluissa asianosaisille on todella tärkeää vastapuolen kohtaaminen ja asiasta keskusteleminen. Sovittelun tavoitteenahan onkin, että asianosaiset saavat puhuttua asiat selviksi ja vastauksia omiin kysymyksiin.
Toivainen kertoo, että sovittelijat kohtaavat työssään yhä useammin moniongelmaisia asiakkaita, jotka ohjataan myös muiden palvelujen pariin.
– Alaikäisten kohdalla näkyy toisinaan myös se, että vanhemmilla ei välttämättä ole otetta lapseen tai heillä on ”hällä väliä” -asenne lapsen asioita kohtaan. Nuorten ollessa kyseessä, sovitteluneuvotteluissa paikalla saattaa olla yhtä aikaa jopa vajaa kaksikymmentä henkilöä tekijöineen, huoltajineen ja asianomistajineen.
Toivainen painottaa, että Lapissa sovittelutoiminnan haasteet ovat myös siinä mielessä erilaisia kuin muualla Suomessa, sillä, että Lapissa välimatkat ovat pitkiä ja yleiset kulkuneuvot kulkevat harvoin tai joskus ei ollenkaan.
– Täällä paikkakunnat ovat myös pieniä, joten joskus näiden paikkakuntien sovittelijat ovat jäävejä sovittelemaan, jolloin toiset sovittelijat saattavat tulla pitkienkin matkojen takaa sovitteluneuvotteluihin jopa -35 asteen pakkasella.
MINNA KORVA-PERÄMÄKI
Viikon suosituimmat
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.
"Turun hovioikeus tiesi, ansaitseeko syytetty pyövelin kirves kirveen vai neljäkymmentä raipaniskua ja elinkautisen pakkotyöhön Viaporissa." Historioitsija-kansanedustaja Teemu Keskisarja tarttuu puheesaan menneen aikojen rikoshistoriaan, sen synkkiin yksityiskohtiin ja moraalisiin kysymyksiin. Keskisarja vie kuulijansa syvälle rikosten, rangaistusten ja oikeusjärjestelmän juurille. Hän kertoo nuoruudestaan ja tutkimusuransa alkutaipaleista – alkaen 1700-luvun seksuaalirikollisuutta koskevista pohdinnoista ja edeten 1900-luvun alun suomalaisten terroristeihin.
Lue lisää
Lue lisää
