

LEHTIKUVA
Muutokset ulkomaalaislakiin välttämättömiä – sisäministeri Rantanen: ”Tilapäinen suojelu on nimensäkin mukaan luonteeltaan tilapäistä”
Ulkomaalaislakia halutaan muuttaa niin, että tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat olisivat jatkossa luonteeltaan aina tilapäisiä eli B-lupia. Lupa ei siis muuttuisi jatkuvaksi A-luvaksi kolmen vuoden jälkeen, kuten voimassa olevan lain mukaan tapahtuisi.
Sisäministeri Mari Rantanen totesi tänään eduskunnassa, että Suomi on sitoutunut jatkamaan Ukrainan tukemista ja auttamaan täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneita ja jatkamaan heidän suojeluaan hyvässä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa.
– Miljoonat ovat paenneet Ukrainan sisällä, ja Ukrainan ulkopuolelle on paennut arviolta yli kuusi miljoonaa ukrainalaista. Suomessa tilapäistä suojelua on annettu noin 77 000 henkilölle. Tilapäiseen suojeluun perustuvalla oleskeluluvalla Suomessa oleskelee noin 45 000 ulkomaalaista. Loppujen arvioidaan palanneen takaisin Ukrainaan tai siirtyneen muualle unionin alueella. Arvio hakijamäärästä Suomeen vuodelle 2025 on 8 000—12 000:n välillä.
Nykyinen laki osin vanhentunut
Tilapäisen suojelun antaminen Ukrainan sotaa pakeneville perustuu unionitason velvoitteeseen eli tilapäisen suojelun direktiivin sisältämän suojelumekanismin käyttöönottoon, joka tapahtui unionin neuvoston päätöksellä maaliskuussa 2022 ensimmäistä kertaa koskaan.
Tilapäisen suojelun antamista on unionitasolla päätetty sittemmin jatkaa niin, että tällä hetkellä suojelun antaminen jatkuu 4.3.2026 saakka. Valtioneuvosto on tehnyt 7.3.2022 asiassa päätöksen, jonka voimassaolo jatkuu edelleen.
– Ukrainan kriisin neljännen vuoden kynnyksellä on syntynyt tarve tilapäistä suojelua koskevan kansallisen lainsäädännön muuttamisesta tietyiltä osin. Ulkomaalaislain säännökset tilapäisestä suojelusta ovat tulleet voimaan jo vuonna 2004 ja ovat nykytilanteessa osin vanhentuneet.
– Tilapäistä suojelua koskevien säännösten muuttaminen nyt ehdotettavin osin on välttämätöntä, jotta tilapäisen suojelun antamista voidaan edelleen jatkaa sekä hakijoiden että viranomaisten näkökulmasta tarkoituksenmukaisella ja sujuvalla tavalla. Lisäksi Ukrainan tilanteesta saatujen kokemusten perusteella on perusteltua varautua tulevaisuuden muihin mahdollisiin tilapäisen suojelun tilanteisiin, Rantanen sanoo.
Ukrainan tilanne vaikuttaa
Tilapäisen suojelun enimmäiskestoksi on nyt säädetty kolme vuotta, mikä tulee Ukrainan tilanteen vuoksi annettavan tilapäisen suojelun osalta täyteen maaliskuussa 2025.
– Unionitasolla on aiemmin tulkittu, että tilapäisen suojelun enimmäiskesto on kolme vuotta, mutta menneenä kesänä kuitenkin päätettiin tilapäisen suojelun jatkumisesta vielä ainakin neljännellä vuodella maaliskuusta 2025 maaliskuuhun 2026. Tämän seurauksena tilapäisen suojelun ja sen perusteella myönnettyjen oleskelulupien voimassaolon jatkuminen edellyttää kolmen vuoden enimmäiskeston poistamista ulkomaalaislaista, Rantanen kertoo.
– Tilapäistä suojelua saavien henkilöiden oleskelulupien ja oleskeluoikeuden osoitukseksi annettavien oleskelulupakorttien voimassaolon ehdotetaan tavanomaisen jatkolupamenettelyn sijaan jatkuvan suoraan lain nojalla koko sen ajan, kun valtioneuvoston päätös tilapäisen suojelun antamisesta on voimassa.
Lupa ei muutu automaattisesti jatkuvaksi
Käytännössä valtioneuvosto tehnee päätöksen tilapäisen suojelun kestosta sen perusteella, miten tilapäisen suojelun jatkamisesta päätetään EU:ssa.
– Tältä osin nyt ehdotettu muutos vastaisi pitkälti sitä, mitä tässä salissa päätettiin kaksi vuotta sitten oleskelulupien ja oleskelulupakorttien voimassaolon jatkumisesta suoraan lain nojalla.
– Tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat olisivat jatkossa luonteeltaan aina tilapäisiä eli B-lupia. Lupa ei siis muuttuisi jatkuvaksi A-luvaksi kolmen vuoden jälkeen, kuten voimassa olevan lain mukaan tapahtuisi. Muutos on välttämätön, koska tilapäinen suojelu on nimensäkin mukaan luonteeltaan tilapäistä.
Alkuperäinen tarkoitus takaisin
Rantanen huomauttaa myös, että luvan tilapäisyys on myös ollut lainsäätäjän alkuperäinen tahto ja tarkoitus, ja koska tarkoitus on, että oleskelulupien voimassaoloa edellä kuvatuin tavoin jatketaan suoraan lain nojalla ilman jatkolupamenettelyä, niin luvan lajin muuttuminen kesken oleskeluluvan voimassaolon ei myöskään käytännön syistä ole mahdollista.
– On tärkeää huomata, että tilapäistä suojelua saavat jatkaisivat oleskeluaan Suomessa samalla luvalla kuin tähänkin asti eli muutos ei siis huononna heidän tilannettaan siitä, mikä se nyt on.
– Luvan jatkumisella tilapäisenä on joitain vaikutuksia sosiaaliturvaan ja kotikuntaoikeuteen suhteessa siihen, että lupa muuttuisi jatkuvaksi. Merkittävin vaikutus kuitenkin on, että pelkästään tilapäisen suojelun perusteella ei voisi lainkaan saada pysyvää oleskelulupaa tai kansalaisuutta. On kuitenkin tärkeää korostaa, että jos henkilön tarkoituksena on jäädä Suomeen pysyväisluonteisesti ja asettua osaksi suomalaista yhteiskuntaa, hän voi milloin tahansa hakea oleskelulupaa esimerkiksi työnteon tai opiskelun perusteella, Rantanen muistuttaa.
Tarve suojelulle lakkaa osalta
Rantanen kertoo, että eräiden kolmansien maiden kansalaisten osalta sekä tilapäinen suojelu että sen perusteella myönnettyjen oleskelulupien voimassaolo päättyisivät kummatkin nyt maaliskuussa 2025. Kyse on Ukrainasta tulleista kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat oleskelleet Ukrainassa tilapäisellä oleskeluluvalla ja joille on annettu tilapäistä suojelua Suomessa kansallisen päätöksen nojalla.
– On siis huomioitava, että kyse ei ole Ukrainan kansalaisten perheenjäsenistä eikä kansainvälistä suojelua Ukrainassa saavista henkilöistä eikä siellä pysyvällä oleskeluluvalla oleskelleista. Heillä on ollut nyt kolme vuotta aikaa joko palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka laillistaa oleskelunsa Suomessa tai unionin alueella hakemalla oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella, jos tavoitteena on ollut jäädä unionin alueelle.
– Tarvetta tilapäiselle suojelulle ei enää ole. Näin ollen valtioneuvosto tulee nyt ehdotettavan lainsäädännön nojalla tekemään maaliskuussa 2025 päätöksen tämän henkilöryhmän tilapäisen suojelun päättymisestä, ja heidän oleskelulupiensa voimassaolo päättyisi suoraan nyt ehdotettavan lain nojalla 31.3.2025.
EU-ratkaisut tehtävä ajoissa
Rantanen toivoo, että keskustelu tilapäistä suojelua saavien tilanteesta ja sen kehittymisestä jatkuu.
– Suojeluahan on nyt päätetty jatkaa maaliskuulle 2026, ja tarvitsemme unionitason ratkaisuja toimista sen jälkeen. Tämä koskee myös mahdollista paluuta Ukrainaan ja sen tukemista. Nämä ratkaisut on tehtävä ajoissa, jotta jäsenvaltioille jää riittävästi aikaa kansalliselle täytäntöönpanolle.
–
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa lähes puolittui viime vuonna – sisäministeri Mari Rantanen: Meillä on selkeä tahtotila, että emme joudu Ruotsin tielle
Uusi hallitus on jo tehnyt suuren muutoksen Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, jota kiristetään samanaikaisesti monesta suunnasta. Sisäministeri Mari Rantanen kertoo, että myös viranomaisten toimivaltuuksia ja tiedonvaihtoa ollaan parhaillaan parantamassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Prioriteettina on, että ihmiset palaavat tai palautetaan kotimaihinsa, kun heillä ei ole lupaa jäädä Suomeen
Sisäministeri Mari Rantanen vieraili toissa viikolla Somaliassa ja tapasi pääministeri Hamza Abdi Barren ja sisäisen turvallisuuden ministerin Abdullahi Sheikh Ismailin. Rantanen kommentoi matkaa Vantaan PS-forumin turvallisuusaiheisessa keskustelutilaisuudessa tänään.

Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan – sisäministeri Mari Rantanen: Edellytyksenä onnistunut kotoutuminen
Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan muun muassa pidentämällä pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa sekä edellyttämällä suomen tai ruotsin kielen taitoa ja työhistoriaa. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi lähti lausunnoille 24.1.

Perussuomalaisten vuosia tavoittelema rajalain uudistus meni läpi: ”Suomen rajoja ei enää jatkossa voi noin vain ylittää kansainvälisiä sopimuksia pilkkanaan pitäen”

Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksia tullaan rajoittamaan

Perussuomalaiset: Tärkeintä on aina itsenäisyyden turvaaminen ja kansallisen turvallisuuden varmistaminen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.