Puolustusministeri Jussi Niinistö (vas.), eurooppa, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho sekä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen eduskunnassa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Myrsky EU-kansanäänestyksestä
Eduskunnassa nähtiin keskiviikkona pienoinen myrsky mahdollisesta EU-kansanäänestyksestä, kun eduskunta keskusteli pääministerin ilmoituksesta ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista.
Eurooppa—ja kulttuuriministeri Sampo Terho (ps.) ilmoitti tuolloin keskustelun aikana, että hän pyrkii tulevaisuudessa olemaan vahvasti mukana hallituksessa, joka järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä, ei kuitenkaan nykyisen hallituksen aikana.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli juuri sanonut, ettei hän ole mukana missään hallituksessa, joka järjestäisi tuollaisia kansanäänestyksiä.
Puhe ei ole kiellettyä
Terho pohjusti lausuntoaan näin:
– Kansanäänestysasiasta totean sen, minkä pitäisi olla itsestään selvää: tämä hallitus noudattaa ohjelmaansa. Se on hyvä ja torjuu liittovaltion, mutta ei lupaa minkäänlaista kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Sen sijaan tulevia hallituksia ei sido tämän hallituksen ohjelma. Ja olen kansanäänestyksestä puhuessani puhunut tulevista hallituksista ja vaalikausista, Terho painotti.
Hän korosti, ettei kansanvallassa ole kiellettyä puhua mistä tahansa minkä näkee kansallisesti merkittäväksi ja on vain realismia tunnustaa, että EU on kovin erilainen kuin silloin, kun EU:sta äänestimme.
– Olemme nähneet EU:n laajentumisen, yhteisvaluutan ja Lissabonin sopimuksen, vakausmekanismien tulon ja paljon muuta. Näissä asioissa EU on tullut toisenlaiseksi kuin silloin, kun suomalaiset siitä äänestivät ja vaali- ja puolueohjelmissa mikä tahansa puolue voi ottaa ohjelmaansa kansanäänestyksen. Mutta tällä hallituksella ei ole ohjelmassaan kansanäänestystä. Perussuomalaiset, kuten koko hallitus noudattaa ohjelmaansa.
– Minun tavoitteeni henkilökohtaisesti on tulevaisuudessa olla keskeisessä roolissa sellaisessa hallituksessa, joka toteuttaa Iso-Britannian tyylisen kansanäänestyksen – mutta tämä ei ole Suomen nykyisen hallituksen ohjelmassa, Terho totesi.
Myrsky puhkesi
Tämä nosti eduskunnassa pienoisen myrskyn, jossa mm. Eva Biaudet (r.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Alexander Stubb (kok.) moittivat Terhon lausuntoa – Stubb piti sitä jopa turvallisuusriskinä, kun Suomi ei ole Naton jäsen. Jutta Urpilainen (sd.) korosti ministerin edustavan valtiota. Stefan Wallin vertasi Terhon lausuntoa opetusministerin puheisiin, että hän tavoittelee kansalaisten lukutaidottomuutta.
Perussuomalaiset kuitenkin puolustivat Terhoa: Lea Mäkipää (ps.) sanoi, että kyllä täällä eduskunnassa voi vielä keskustella vapaasti kaikenlaisista aiheista. Kimmo Kivelä (ps.) sanoi, ettei mikään mahti maailmassa estä ministeriä visioimasta huomispäivää pidemmälle.
– Ei ole lattea fraasi sanoa – vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta. Tarvitsemme yhteisöä, jossa etsimme pienintä yhteistä nimittäjää nimenomaan arvoihin perustuen. Nyt kysymme EU:n kypsyyttä, valitseeko se koston linjan suhteessa Englantiin vai rakentavan dialogin linjan, Kivelä painotti.
Vesa-Matti Saarakkala (ps.) luetteli hallituksen linjauksia EU:n perussopimuksiin. Jos näihin tulee muutoksia niin kyllä EU-kansanäänestys on aivan ajankohtainen.
Terhon selvitys
– En ottanut minkäänlaista kantaa itse EU-jäsenyyteen, vaan kansanäänestyksen järjestämiseen joskus tulevaisuudessa, ei tällä vaalikaudella. Linjaus ei ole puolueellemme uusi ja se on tiedossa yhtä lailla kansallisesti kuin kansainvälisesti, Terho painotti.
– Keskustelu kuuluu kansanvaltaan, mutta en tästä oikeudesta luovu missään olosuhteissa, mutta toistan: minä ja puolueemme olemme sitoutuneet hallitusohjelmaan. Minä olen itse ollut neuvottelemassa siitä ja olisi merkillistä, ellei se minulle kelpaisi, Terho vakuutti ja luetteli hallitusohjelman hyvät EU-kohdat.
Hallitus arvioi kaikkea sääntelyä kilpailukyvyn, työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta. Tämä on hyvää EU-politiikkaa. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän mutta parempaa sääntelyä. Integraatiota ei ole tarpeen syventää kaikilla politiikan alueilla. Emua ei tule kehittää sellaisella koordinaatiolla, joka johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen. Perussopimusten avaaminen ei ole hallituksen mielestä ajankohtaista.
– Olen täydellisen sitoutunut tähän hallitusohjelmaan ja tästä ei voi jäädä mitään epäselvyyttä tämän jälkeen, Terho vakuutti.
Turvallisuusyhteistyö painottuu Pohjoismaihin
Jussi Niinistö (ps.) vastasi vielä kysymyksiin puolustuksesta. Hän vakuutti, ettei EU ole suinkaan militarisoitunut, kuten Markus Mustajärvi (kesk.) väitti. EU:n puolustusyhteistyö on pientä verrattuna Natoon eikä EU-armeijaa olla rakentamassa, mutta joillakin alueilla yhteistyö voi täydentää Natoa niin, että Suomikin hyötyy.
Hän nosti esiin etenkin kyberosaamisen, johon Saksa aikoo panostaa runsaasti. Kun Saksassa on nyt joitakin satoja kyber-sotilaita, tulevaisuudessa niitä on 15 000 – mikä on miljardipanostus. Ja Helsinkiin perustettava kyberosaamiskeskus liittyy tähän.
Suomen puolustuksen kova ydin on kuitenkin yhä kotoisilla kasarmeilla ja kentillä. EU-yhteistyö sen sijaan keskittyy kriisinhallintaan, joka täydentää kansallista puolustusta.
Niinistö pitikin tärkeämpänä pohjoismaista yhteistyötä ja etenkin Ruotsin kanssa tehtävää yhteistyötä, joka on kasvanut nopeasti suunnitelmien mukaan etenkin harjoitusten tasolla.
Veli-Pekka Leskelä
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”
EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. Talousasiantuntija JuhanI Huopainen (ps.) avaa Draghin viattomalta kuulostavan avauksen merkitystä ja taustaa.
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus
Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku
Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.