SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan yhteiskuntasopimusta on syytä yrittää vielä kerran. Hän suosittelee neuvotteluiden aloittamista SAK:n työvaliokunnalle torstaina.
Lyly kertoi Ylelle olevansa valmis esittämään, että SAK:n syksyn neuvottelutarjous olisi edelleen voimassa. Syksyn tarjouksella Lyly tarkoittaa muun muassa maltillista palkkaratkaisua, työnantajien sairausvakuutusmaksun alentamista ja palkkaratkaisun nollalinjaa vuonna 2017. SAK:n aiemman esityksen mukaan vientiteollisuus määrittelisi palkankorotusten tason.
Myös elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti tänään tiistaina olevansa valmis selvittämään mahdollisuuksia työmarkkinasopimuksen solmimiseen.
EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan EK ei tällä kertaa edellytä, että Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT olisi neuvotteluissa mukana.
Elinkeinoelämän keskusliitto lopetti neuvottelut työmarkkinaratkaisusta joulukuun alussa sen jälkeen, kun AKT oli ilmoittanut, ettei se enää ole mukana neuvotteluissa ja mahdollisessa sopimuksessa.
Yhteiskuntasopimuksella voitaisiin korvata hallituksen kilpailukykypaketti eli niin sanotut ”pakkolait”.
Perussuomalaiset ovat toistuvat vedonneet työmarkkinajärjestöihin yhteiskuntasopimuksen aikaansaamikseksi.
– Vielä ei ole liian myöhäistä. Sopiminen on kaikille parempi vaihtoehto kuin muut vaihtoehdot, muistutti puheenjohtaja Timo Soini lauauntaina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
