Nieminen vaatii ikääntyville oikeutta kuntoutukseen ja hyvään elämään: ”Kun toimintakyky säilyy, tarve raskaammille palveluille vähenee”

Hyvää ikääntymistä rakennetaan koko elämän ajan. Kansanedustaja Mira Niemisen mukaan kuntoutuminen ei ole erillinen elämänvaihe tai muusta elämästä irrallinen palvelu, vaan osa ihmisen arkea ja elämänkulkua. Kuntoutuksen tehtävänä on tukea toimintakykyä, vahvistaa osallisuutta ja mahdollistaa mielekäs, omannäköinen elämä myös ikääntyessä.

Suomi ikääntyy nopeasti

Suomi ikääntyy nopeasti, ja siksi kuntoutus on nähtävä yksittäisten toimenpiteiden sijaan kokonaisuutena, joka tukee sekä toimintakykyä että talouden kestävyyttä. Ikääntyneiden kuntoutuksen tulee Niemisen mielestä olla asiakaslähtöinen ”avaimet käteen” -palvelu, jossa jokainen saa omanlaisensa avaimen hyvään arkeen. Tähän kuuluu ikääntyneen oma aktiivinen rooli: ihminen tarvitsee peilin omille ajatuksilleen ja kokemuksilleen, ja tuo peili löytyy usein vertaisista, ammattilaisista, luovasta toiminnasta tai luonnosta.

– Yhteisölliset ja luovat toimintamallit ovat tärkeä osa kuntoutumista. Esimerkiksi Ikävoimaa-valmentajat-hanke soveltaa GFP-mallia, jossa ryhmät suunnitellaan yhdessä ikääntyneiden kanssa heidän omassa elinympäristössään. Samoin Ystäväpiiri-toiminta tarjoaa psykososiaalista tukea yksinäisyyttä kokeville ja on laajasti tutkitusti parantanut terveyttä, muistia ja hyvinvointia. Pienetkin keskustelut voivat käynnistää suuria muutoksia – jaetut tarinat vähentävät epävarmuutta ja luovat toivoa, Nieminen sanoo.

– Ikääntyneiden kuntoutusta ei tule ajatella annoksena, joka ”otetaan ohjeen mukaan”, vaan sosiaalisena oppimisprosessina, jossa ihminen löytää uudelleen voimavarojaan ja mahdollisuuksiaan. Siksi matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat tärkeitä. Ne eivät tue vain yksilöitä, vaan tekevät koko ympäristöstä ikäystävällisempää esimerkiksi vaikuttamalla lähikaupan valikoimaan, palveluiden saavutettavuuteen tai yhteisön asenteisiin. Toimintaa koordinoi Miina Sillanpään Säätiö.

Taloudellisesti järkevää ja välttämätöntä

Tutkimusnäyttö on Niemisen mukaan selkeä: oikea-aikainen kuntoutus tukee toimintakykyä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Kotikuntoutus parantaa liikkumista ja voi vähentää kustannuksia. Voima- ja tasapainoharjoittelu ehkäisevät kaatumisia. Dementiaa sairastavilla ryhmäkuntoutus hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä.

– Lonkkamurtumapotilaat toipuvat nopeammin moniammatillisessa kuntoutuksessa, ja aivoinfarktipotilaat hyötyvät yksilöllisestä kuntoutuksesta iästä tai halvauksen vaikeusasteesta riippumatta. Myös pitkäaikaishoidossa toimintakykyä voidaan parantaa muun muassa harjoittelun, ravitsemuksen ja lääkehoidon tarkistamisen avulla.

– Kun toimintakyky säilyy, tarve raskaammille palveluille vähenee. Tämä on taloudellisesti järkevää ja inhimillisesti välttämätöntä. Ennaltaehkäisevä kuntoutus ei ainoastaan tue ikääntyvien hyvinvointia, vaan se on yksi vaikuttavimmista tavoista turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys tulevina vuosina, Nieminen toteaa.