Eduskunnassa puhuttiin uudesta nuorisolaista, jonka hallitus toi lähetekeskusteluun. Se tuo nuorisoalalle valtakunnallisia osaamiskeskuksia. Esityksen mukaan mikä tahansa valtionapukelpoinen nuorisojärjestö voisi hakea osaamiskeskuksen roolia. Laki säätää myös nuorten työpajoista sekä niille annettavasta valtionavusta.

Perussuomalaisten nuorisotyöhön paneutunut kansanedustaja Mika Niikko huomautti keskustelussa, ettei lakiesitys ratkaise kaikkia ongelmia. Tulevia osaamiskeskuksia kutsutaan nykyään ohjaamo-toiminnaksi, jota harjoitetaan suurilla paikkakunnilla, kuten Helsingissä.

Lähes 120 000 nuorta aikuista ilman koulutusta

Helsingin Ohjaamo kokoaa nuorille kohdennetut palvelut saman katon alle, yhteen palvelupisteeseen. Ohjaamo tarjoaa erityisesti ilman työ- ja opiskelupaikkaa oleville nuorille yksilöllistä tukea sekä kattavat ja helposti saavutettavat koulutuksen, työllistymisen ja kuntoutuksen palvelut.

– Kuten ministeri mainitsi, tämä ohjaamo-toiminta tullaan laajentamaan valtakunnalliseksi. Haluaisin tähän vaiheeseen mainita sellaisen asian, että yksistään ohjaamo-toiminnan laajentaminen ei poista ongelmaa tai sitä, että vaikka kuinka paljon rahaa sinne kaadetaan, nämä nuoret saadaan kaikki kopitettua eli otettua kiinni, Niikko sanoi.

– Meillä on tällä hetkellä 45 000 nuorta, jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisriskin uhan alla selkeästi olevia. Lisäksi lähes 120 000 nuorta aikuista, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Heille pitää luoda sellaisia polkuja, jotka ovat vähän pidemmälle ajateltuja kuin esimerkiksi tämä ohjaamo-toiminta. Ohjaamo-toiminnassahan diagnosoidaan kyllä hyvin se ongelma, mutta itse asiaan puuttuminen ja avun antaminen vielä puuttuvat. Tässä haluaisinkin ministeriltä kysyä, miten me saisimme tässä kehitettyä sellaisen järjestelmän, että kolmas sektori olisi voimakkaasti mukana näiden kuntien palveluiden rinnalla ja samassa pöydässä? Niikko kysyi.

Ohjaamo-toiminta ei tavoita syrjäytyneimpiä

Niikko painotti, kuinka nuorisotyön täytyisi tavoittaa kaikkein pahimmassa syrjäytymisvaarassa olevat, jotka jäävät hänen mukaansa ohjaamo-toiminnasta paitsi.

– Jos ohjaamo-toimintaa nykyisellä toimintamallilla laajennetaan, niin siihen jää yksi iso aukko: Se saavuttaa käytännössä vain ne nuoret, joilla on jonkunnäköinen päämäärä tiedossa tai ainakin valmius sen päämäärän tavoittamiseen. Ohjaamot, ikävä kyllä, eivät minun tietoni mukaan ole saavuttaneet juuri niitä nuoria, joita meidän pitäisi saavuttaa.

Kolmas sektori löytää nuoret parhaimmin

Niikon mielestä tästä vaikeimmasta ryhmästä eivät saa kiinni muut kuin kolmannen sektorin järjestöt, joilla on jo ennestään hyviä näyttöjä työstä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa.

– Ongelmahan on siinä, että kunnat saavat nyt itse määritellä, tekevätkö he vai eivätkö tee kolmannen sektorin kanssa töitä. Toinen ongelma on siinä, että kolmas sektori ei yleensä saa sitä rahaa, mikä nuorisotakuustakin tulee. Ne saavat kyllä paljon kauniita puheita ja saavat sitä yhteistyöhön kannustusta, mutta rahaa ei tule. Ja ilman rahaa on turha odottaa myöskään ammattitoimijoilta laadukasta ja nopeaa palvelua, Niikko pahoitteli.

Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) kehui Niikkoa painavasta puheenvuorosta.

– Tärkeintä ei aina ole raha ja koulutuskaan, vaan kaikkein tärkeintä ovat ne välittävät ihmiset nuorenkin ympärillä, Elomaa korosti.

Veli-Pekka Leskelä