

Kuva kokouspaikalta. Kuvaaja: Simo Grönroos.
Nuorten terveiset Portugalista: EU henkihieverissä, päätöksentekokyky kadonnut, massamaahanmuutto johtaa kansalliseen itsemurhaan
Suomen Perusta -ajatuspajan puheenjohtaja Arto Luukkanen (ps.) osallistui muiden suomalaisten ohella nuorten konservatiivien kokoukseen Portugalin Portossa 30. syyskuuta 2016. Suomen Uutiset julkaisee Luukkasen kirjoituksen, johon hän kokosi Euroopan tulevaisuudesta huolestuneiden nuorten havaintoja.
Suomessakin vieraillut brittiläinen EU parlamentin jäsen Daniel Hannan evästi Euroopan nuorten konservatiivien (EYC) kokouksen alkua. Hannanin sanoja kuunneltiin erityisellä mielenkiinnolla, sillä hän oli edellisenä vuonna Cambridgessä alustanut aiheesta ”Brexit – Utopia?”. Hannanin esittämä vaihtoehto toteutui; joskus unelmat toteutuvat.
Kuten tiedetään, britit suunnittelevat nyt brexitin käytännön toteutusta. Heille on äärimmäisen tärkeää, että Iso-Britannialle jää pääsy EU:n yhteismarkkinoihin. Samalla maa haluaa, että EU kehittyisi enemmän kauppaliiton kuin poliittisen yhteenliittymän suuntaan. Tämä näkyi Hannanin taitavassa alkupuheessa; hän keskittyi kaupan vapauden merkityksen korostamiseen; vapaan kaupan ansiosta ihmiskunta kehittyy parempaan ja demokraattisempaan suuntaan.
EU ei toimi
Euroopan nuorten konservatiivien – EYC:in vuosittainen Freedom Summit -kokous kokoaa yhteen joka vuosi Euroopan nuoria päättäjiä keskustelemaan maanosan poliittisesta tilanteesta. Kun viime vuonna taitettiin peistä Britannian mahdollisesta erosta, niin nyt pohdittiin kansallisuuden, eurooppalaisen turvallisuuden ja migraation välisiä yhteyksiä.
Kansainvälisten paneeleiden terävintä kärkeä oli kokouksessa Slovakian parlamentin jäsenen Juraj Droban esitys kansojen suvereenisuudesta ja EU:n kriisistä. Droba kertasi puheenvuorossaan EU:n heikot saavutukset ja luonnehti nykyisen turvapaikkakriisin syntyä keväällä 2015 osoitukseksi hallitusten kyvyttömyydestä suojella rajojaan. Hänen mukaansa oli selvää, että tässä tilanteessa on kuunneltava enemmän ihmisten ääntä kuin EU:n byrokraatteja ja että poliitikkojen on kunnioitettava kansalaisten enemmistön mielipidettä.
Droban loogista esitystä säesti portugalilainen Bernando Almeida, jonka mukaan EU:n päätöksentekokykyä ei enää ole, ja että sen ainoa johdonmukainen politiikka on ollut federalisaation eli liittovaltiokehityksen ajaminen eteenpäin. Tehottomuus ja järkähtämätön matka kohti ylikansallista Eurooppaa on johtanut tilanteeseen, jossa esimerkiksi maaviljelijät ovat joutuneet kestämättömiin vaikeuksiin.
Tämä sama viesti toistui myös turvallisuudesta puhuttaessa. Puheista jäi parhaiten mieleen Tšekin entisen puolustusministerin Alexandre Vondran suorasanainen ja konstailematon selitys turvapaikkakriisin todellisuudesta Euroopassa. Hänen mukaansa maahanmuuton määrä ja koko merkitsee valtioille kansallista itsemurhaa. Tätä päättämättömyyttä ja hoipertelua vauhditti hänen mukaansa Saksan kokema syyllisyys toisesta maailmansodasta. Ainoa toimenpide, johon EU on tässä tilanteessa kyennyt, oli päätös oman armeijan perustamisesta.
Simon Elon puheenvuoro
Suomalaista parlamentaarikoista esiintyi perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo, joka piti korkeatasoisen puheenvuoron sääntelystä, sen vahingollisuudesta ja ennen kaikkea niistä keinoista, joilla siitä voitaisiin päästä eroon. Euroopan Unionin perustehtävinä olisi tässä talouden tilanteessa avustaa näissä talkoissa mutta se ei siihen oikein kykene.
Kokouksen keskustelujen perussuunta oli selvä. Euroopan konservatiivien keskuudessa näyttää olevan yleisenä konsensuksena se, että EU:n oma poliittinen agenda on henkihieverissä eikä se kykene noudattamaan omia perussopimuksiaan. Tämä yleinen trendi näyttää olevan Euroopassa nyt valtavirtaa ja näistä asioista puhutaan myös muilla foorumeilla.
Kokous ei keskittynyt pelkästään päivittelemään EU:n ongelma vaan mielipiteiden vaihtoa syntyi myös liberaalien ja konservatiivien välisistä ideologisista eroista ja siitä miten esimerkiksi Syyrian sotaan pitäisi suhtautua. Tässä mielipiteet menivät ristiin.
Kaiken kaikkiaan EYC:n kokous oli suomalaiselle delegaatiolle hyödyllinen ja tärkeä mahdollisuus osallistua aitoon poliittiseen vuoropuheluun Euroopassa. Kokouksessa ei kaikunut EU-herrojen liturgia vaan innostuneiden nuorten huoli tulevaisuudesta. Paneelit olivat haastavia ja järjestäjien oli joskus vaikea ohjata tehokkaasti niiden sisältöjä. Siitä huolimatta tällaisia kokoontumisia tarvitaan nostamaan esille tärkeitä ajankohtaisia kysymyksiä.
Kokouksen aiheet olivat myös tyrmäävä vastakohta kotimaisen median jähmälle hymistelylle. Yle ei vaan pysy perässä. Nuori Eurooppa keskustelee avoimesti ja terävästi tulevaisuudestaan eikä se odota lupaa vaihtaa mielipiteitä.
ARTO LUUKKANEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää