Suomi kääntyy uuteen, loivaan nousuun vaikeiden talouden vaiheiden jälkeen. Näin arvioi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) eduskunnassa tiistaina esitellessään hallituksen budjettiesitystä eduskunnalle.

– Olemme kaukana lopullisesta tavoitteesta. Suomi ei vielä näillä päätöksillä tule kuntoon. Vielä emme ole tavoittamassa työllisyystasoa, jolla voimme kestävästi turvata hyvinvoinnin tuleville sukupolville.

Mutta suunta on parempaan päin. Kasvu pyörii tänä ja tulevina vuosina vain yhden prosentin tuntumassa. Vaikka se on tämän päivän normaali, Orpon mukaan se ei vielä riitä. Ennusteen mukaan vuonna 2018 kokonaistuotanto on yhä lähes kolme prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2008.

– Suomella on siis pian takanaan hyvinvoinnin kasvattamisen osalta menetetty vuosikymmen, Orpo totesi.

Linja on oikea

Ekonomistien mukaan hallituksen talouslinjan perusviritys on oikea: se hillitsee velkaantumista, mutta ei estä nousua. Mutta tarvitaan lisää rakenteellisia uudistuksia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.

Velkaelvytys ei ORpon mukaan kuitenkaan ratkaise Suomen talouden rakennemuutoksesta juontuvia ongelmia. Vuodesta 2009 alkaen Suomen valtio ja kunnat ovat velkaantuneet noin 9 prosentin vuosivauhtia.

– Olemme käyttäneet 70 miljardia euroa enemmän kuin olemme tienanneet. Siksi hallitus pyrkii parantamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä, ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia, tekemään verotuksesta kannustavampaa ja rakentamaan suomalaisille yrityksille parempaa toimintaympäristöä luoda Suomeen talouskasvua ja työtä. Tästä hyötyy jokainen suomalainen, Orpo vakuutti.

Uskoa tulevaisuuteen ovat tuoneet ennen kaikkea kilpailukykysopimus, joka toi myös 515 miljoonan euron veronalennukset, joita suunnataan myös pienituloisimmille ja eläkeläisille.

– Kiky-sopimuksen sisältämät maksumuutokset olisivat tuoneet veronkevennyksiä vain suurituloisille, mutta hallitus päätti omilla toimillaan kohdistaa veronalennuksia myös pieni- ja keskituloisille palkansaajille sekä eläkeläisille, Orpo kertoi.

Veli-Pekka Leskelä