
Orpo pani ministerilistan uusiksi – uskoo yhteistyön perussuomalaisten kanssa sujuvan
Hallituksen kokoonpano muuttuu keskiviikkona melko merkittävästi, kun kokoomuksen tänään tiistaina tekemät muutokset tulevat voimaan presidentin esittelyssä.
Kokoomuksen uusi puheenjohtaja Petteri Orpo siirtyy valtiovarainministeriksi. Hänen tilalleen sisäministeriksi tulee eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko. Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Lenita Toivakka jättää odotetusti paikkansa ja hänen tilalleen nousee Kai Mykkänen. Sanni Grahn-Laasonen säilyttää paikkansa opetus- ja kulttuuriministerinä.
Orpo kertoi pitäneensä pitkään ministeripohdinnoissa mukana myös Elina Lepomäkeä, joka myös kisasi puheenjohtajan paikasta. Mykkänen nousi kuitenkin ohi muun muassa siksi, että kyse oli myös sukupuolten tasa-arvosta. Laasosen hän halusi jatkavan ja Risikkoa hän piti erinomaisena sisäministeriksi. Mykkästä hän pitää kiistatta pätevänä, Orpo kertoi valintojen jälkeen eduskunnassa.
Mykkänen on ensimmäisen vuoden kansanedustaja, jolla on sekä ekonomin että valtiotieteen maisterin koulutus. Hänellä on Orpon mukaan osaamista niin Venäjän-kaupasta kuin energia- ja ilmastopolitiikasta.
Yhteistyö sujuu – Eurooppa on muuttunut
Orpo arvioi Suomen Uutisille, että hallituksen yhteistyö myös kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä on sujunut varsin hyvin siitä huolimatta, että mennyt vuosi on ollut erittäin vaikea.
– Minusta hallitusyhteistyö on sujunut hyvin. Vaikka on eletty niin hemmetin vaikeaa aikaa, on eletty eurokriisiä ja maahanmuuttoa, taloudellisesti erittäin vaikeaa aikaa, olen todella tyytyväinen. Minusta tämä on ylittänyt odotukset, kuinka hyvin tämä on kuitenkin mennyt. Puheenjohtaja Timo Soinin kanssa tunnemme jo pitkältä ajalta viime vaalikaudelta ja yhteistyö lähtee varmasti taas hyvin liikkeelle. Me tiedämme toistemme tärkeät asiat ja kipukohdat, mutta pystymme keskustelemaan ja hakemaan ratkaisut, Orpo sanoi.
Voisiko erilaisista EU-näkemyksistä tulla hankauksia esimerkiksi Brexit-äänestyksen ohessa?
– Nämä ovat varmasti kysymyksiä, joihin meillä on omat tulokulmat. Uskon kuitenkin, että pystymme niistä löytämään yhteisen juonen, koska kyse on niin paljon kansallisesta edusta. Hallitusohjelma paaluttaa kuitenkin aktiivisen EU-politiikan. Haemme Suomen kannalta parasta ratkaisua osana EU:ta varsinkin jos Brexit toteutuisi, Orpo totesi.
Turvapaikka-asioissa ollaan aika lähekkäin
– Iso kysymys on, että odotamme, miten EU ja komissio etenevät turvapaikkajärjestelmän kehittämisessä. Siinä varmaan on paljon keskusteltavaa, Orpo totesi.
Yhteinen linja on kuitenkin tähän saakka löytynyt. Vai onko kulissien takana käyty suurempia kahnauksia?
– Minusta ei ollenkaan niin suuria kuin voisi kuvitella. Päinvastoin kuin jossain tulkitaan, niin viime syksyn jälkeen tehdyissä maahanmuuton linjauksissa on harvoja asioita, joissa olisimme olleet eri mieltä perussuomalaisten kanssa, Orpo uskoi.
EU on muuttunut, politiikka sen mukana
Orpo väittää, ettei hallituksen EU-politiikka ole muuttunut kovin paljon vaikkapa neljän vuoden takaiseen verrattuna. Hallitus toimii nyt pragmaattisesti kuten silloinkin.
– Eurooppa on muuttunut neljässä vuodessa ja se vaikuttaa siihen, miten me muutumme. Mutta Suomi on edelleen pragmaattinen EU-toimija. Luulen, että kaikki näkevät EU:n olevan kriisissä. Ei ole enää niin suurta uskoa EU:n kaikkivoipaisuuteen, vaan nyt katsotaan, pystyykö EU selättämään kriisinsä. Jos pystyy niin silloin EU:lla on tulevaisuus. Jos ei pysty niin silloin se on vakavasti uhattuna, Orpo varoitti.
”Brexit olisi katastrofi”
Orpo odottaa torstaina pidettävää Britannian kansanäänestystä jännittynein mielin.
– Kyllä olen huolissani. Jos Britannia lähtee, se olisi erittäin suuri katastrofi Euroopan unionille ja Suomelle, Orpo väitti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää