Kansanedustaja Maria Tolppanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen pendelöijien verotusta koskien. Kysymys ohessa.

Pendelöinnillä (sukkuloinnilla) tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella.

Suomessa työssäkäyntikunnat ja asumiskunnat ovat nopeasti eriytyneet toisistaan. Vaikka asia koskeekin koko maata, eniten pendelöintiä tapahtuu suuriin kaupunkeihin niiden ympäryskunnista. Ympäryskunnissa on usein melko vähän työpaikkoja suuriin kaupunkeihin verrattuna; ympäryskunnat ovat keskittyneet asumispalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen tuottamiseen. Huomattavaa myös on, että asumiskuntansa ulkopuolella työssäkäyvien tulot ovat tilastojen mukaan keskimäärin selkeästi korkeammat, kuin asumiskunnassaan työskentelevien. Lisäksi, pendelöijien verotettavat tulot ovat kasvaneet nopeammin, kuin omassa asumiskunnassaan työskentelevien tulot. Pendelöivä väestö siten luonnollisesti kiinnostaa suurten kaupunkien ympäryskuntia ennen kaikkea siksi, että tulonsa asumiskuntansa ulkopuolelta hakevat parantavat asumiskunnan taloudellista asemaa keskimäärin enemmän, kuin asumiskunnassaan työskentelevä väestö. Parhaiten palkatut pendelöijät saattavat palkkatulojensa lisäksi tuoda asumiskuntaansa myös suuria optiotuloja.

Pendelöinti on monimutkainen ilmiö, jossa risteilevät taloudelliset, yhteiskuntapoliittiset sekä ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin liittyvät asiat. Pendelöintiä lisää Suomen sirpaloitunut kuntarakenne, joka ohjaa ihmisten asumis- ja työssäkäyntiratkaisuja. Tolppanen uskoo, että hallittu kuntauudistus voisi vähentää vähentää pendelöijien määrää liitoskunnissa.

Nykyisin myös monet palvelut keskittyvät suurempiin kaupunkeihin ja kuntiin; ne järjestävät ja ylläpitävät palveluita, joita pendelöijätkin käyttävät, vaikka ”kantavat” tuloveronsa sataprosenttisesti asumiskuntaansa. Tolppasen mukaan edellä mainittu on epäoikeudenmukaista palveluita järjestävän ja ylläpitävän kunnan kannalta.

Kansanedustaja Maria Tolppasta kiinnostaakin, mitä nykyinen hallitus aikoo tehdä, että kuntaveron tuotto jakautuisi oikeudenmukaisesti työssäkäyntikunnan ja asumiskunnan kesken.

Teksti: Maria Tolppanen